Tampereen Konepajat Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Juhani Lehti luotsaa kuutta koneenrakennusyritystä, jotka toimivat seitsemällä paikkakunnalla eri puolella Suomea. Tampereen kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana toimiva monen touhun mies justeeraa yritysmaailmaansa kurulaisen Palhoniemen kartanon pelto- ja metsätöissä sekä Näsijärven aalloilla. Hän tietää, että harjoitus tekee mestarin niin liiketoiminnassa kuin maatilan pidossa.
Klassista barokkityyliä edustava Palhoniemen punatiilinen kartano on seisonut postikortinkauniissa Näsijärvi-maisemassa vuodesta 1914 lähtien. Arkkitehti Birger Federley suunnitteli 1600 neliön luomuksensa silloiselle Hatanpään kartanon isännälle, agronomi Fredrik Idmanille metsästysmajaksi. Sittemmin rakennus on toiminut mm. koulukotina ja alkoholistien huoltokotina.
Inga ja Juhani Lehti ovat palauttaneet arvorakennuksen alkuperäiseen loistoonsa kolmen viime vuoden aikana.
Puistomaisessa pihapiirissä seisovat linjakkaat hirsipytingit Tupala ja Johtola. Hulppeasta navetasta on remontoitu kaunis talli, jonka ovella päivystää punaraitainen Hannibal-kissa, taitava hiirten saalistaja. Inga Lehden ryhdikkäät ratsut käyskentelevät aitauksessaan rouskuttaen tuoretta heinää. – Läheiseen kallioon on rakenteilla konehalli.
Amerikanbully Lila ja Presa Canario Tuju seuraavat Juhani-isäntäänsä, kun hän ottaa vastaan vieraitaan. Päärakennuksen edustalla on kaksi katseenvangitsijaa: vuosimallin 1953 Ford Popular ja vuosimallin 1954 EMW. Juhani Lehti sanoo menopelien kuuluneen isänsä suvulle, ja hän aikoo saattaa ne paraatikuntoon tulevaisuudessa.
Maatilan arki on uutta
Palhoniemen kartanon uusi isäntä iloitsee, että hänellä on nyt kunnolla temmellyskenttää rauhallisessa maalaiskylässä. Maatila on kahmaissut Lehden pauloihinsa.
– Minä en ole ollut maatalouden kanssa tekemisissä missään aikaisemmassa elämäni vaiheessa. Maatilan arki on minulle täysin uutta, mutta se on jännää ja kiinnostavaa. Inga-vaimoni sen sijaan tuntee maalaiselämän, ja hän keskittyykin nyt ratsujensa hoitamiseen ja kasvattamiseen. Minäkin olen opetellut taluttamaan hevosia, Juhani Lehti kertoo.
– Tykkään touhuta erilaisia juttuja. Viihdyn mönkijän ja moottorikelkan puikoissa. Mielelläni myös veneilen.
Metsä tarjoaa monenlaisia askareita. Pellot ovat heinällä. Heinänviljelykin on Lehden mukaan taitolaji.
Kartanon rakennutti maankuulu teollisuussuku
Juhani Lehden hartioilla on reippaat 200 työntekijää ja runsaan 40 miljoonan euron liikevaihtoa takova Tampereen Konepajat Oy. Ryppääseen kuuluvat Kihniöllä ja Ylöjärvellä toimiva Riikonen Group, peräseinäjokelainen Peatmax Oy, juukalainen MPH (Metallipalvelu Hartikainen), tuusulalainen Geomachine Oy, ruoveteläinen Prosilva sekä nivalalainen NTcab Oy.
– Valmistamme yhtiössä esimerkiksi tela-alustaisia liikkuvia työkoneita, maatalouskoneita sekä bioenergiaan liittyviä laitteita. Näiden testaamiseen ja tuotekehitykseen maatila tarjoaa erinomaiset edellytykset, Lehti kiittää.
Lehden yrittäjäperheen asettuminen Palhoniemeen sulkeekin kartanon historiassa ympyrän. Kartanon rakennutti maankuulu teollisuussuku, ja nyt kartano on monipuolista konepajateollisuutta pyörittävän perheen kotina.
Lehti seuraa maailmanmenoa Kurun horisontissa, jossa hänellä on avaruutta justeerata asioita, ilmiöitä ja tapahtumia.
Kauppakamarin perinteet kannustavat
Yrittäjä-toimitusjohtaja Juhani Lehti toimii 103-vuotiaan Tampereen kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana. Kauppakamarilla on runsaat 2 000 jäsentä Pirkanmaalla.
– Kauppakamarillamme on kunniakkaat perinteet, jotka ovat muovautuneet jo elinkeinotoiminnankin vinkkelistä tarkasteltuna hyvin moni-ilmeisen vuosisadan aikana. Kauppakamari on saavuttanut työllään keskeisen ja merkittävän roolin maakunnassa. Myös julkinen sektori kysyy kiitettävän hanakasti kauppakamarin näkemyksiä ja mielipiteitä. Yritykset ja niiden sidosryhmät saavat äänensä kuuluville yhteiskunnassamme kauppakamarin turvin. Olemme todellinen arvo- ja mielipidevaikuttaja, Lehti miettii.
Lehti muistuttaa, että pirkanmaalainen elinkeinoelämä ja yrityskenttä on monipuolinen. Perinteiset teollisuuden alat lyövät kättä moderneille uusille toimialoille.
– Olemme maamme toiseksi suurimpana maakuntana vahvalla kasvu-uralla. Tampereen kaupunkiseutu dynamona ja muu maakunta moottorina ovat aidosti vetovoimaisia niin asumisen, koulutuksen kuin yrittämisen vinkkeleistä, Lehti linjaa.
”Tampere on ottanut vahvan roolin”
Juhani Lehti suitsuttaa kasvu- ja kehitysnälkäistä Tampereen kaupunkia. Hänen mukaansa tamperelaisten vahva tekemisen meininki säteilee maakunnan laidoille saakka.
– Tampere on tietoisesti ottanut vahvan kehittäjän roolin. Se ei ole laittanut pandemiankaan aikana hankkeitaan jäihin, vaan se on vienyt niitä määrätietoisesti maaliin. Hyvää on se, etteivät yhteiskuntaamme muovaavat rakennemuutokset ole hirttäneet keskuskaupungin investointi-intoa. Pahintahan olisi paikoilleen jämähtäminen. Tulokset todistavat Tampereen strategian olevan oikean, Lehti kiittää.
Lehden mukaan Tampereella ja sitä ympäröivässä maakunnassa on myönteinen, kannustava ja asioita mahdollistava draivi. Kotikenttä on kunnossa.
Sen sijaan kauppakamaripomo suitsisi suomalaisten kunnianhimoa esimerkiksi Euroopan unionista sinkoavia odotuksia ja vaatimuksia kohtaan.
Lehden mielestä meikäläiset pakkaavat olemaan yli-innokkaita turhan monenkin asian maailmanparantajina. Hän pitää joidenkin nokkeluutta jopa todellisuudesta irtaantumisena.
– Esimerkiksi joistakin ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä piirtyy sellainen kuva, että Suomi haluaa olla kokoaan suurempi. Meillä on taipumus tarttua asioihin ja viedä niitä vauhdikkaasti eteenpäin ilman, että olemme ymmärtäneet niihin liittyviä kaikkia seurauksia.
– Tuoreimmaksi intoiluesimerkiksemme käy turvetuotannon raju alasajo. Ikävistä seurauksista kärsitään muun muassa broileritiloilla ja kasvihuoneviljelmillä. Kukaan ei ole vielä keksinyt turpeen korvaavia vaihtoehtoja broileritilojen kuivikkeiksi tai kasvihuoneviljelmien kasvualustoiksi, Lehti herättelee.
Lehti kummastelee, ettei kukaan nosta tikun nenään hiilijalanjälkeä tai muita arvoja, jotka liittyvät Venäjältä maahamme rahdattaviin turpeeseen ja hakkeeseen.
– Olen sataprosenttisen varma, etteivät nämä tuontituotteet kestä tarkempaa tarkastelua, Lehti toteaa.
Lehti heittää vielä lisää pähkinöitä purtavaksi:
– Norja komeilee maailman tilastoissa sähköautojen luvattuna maana. Mutta onko kukaan huolissan siitä, että Kongossa ja Kiinassa käytetään akkuteollisuudessa häikäilemättömästi lapsityövoimaa? Samaan aikaan Norja myy öljynsä muualle maailmaan. Norjalaisetko siis puhtaita pulmusia?
Lehti toivoo, että pirkanmaalaiset omaksuisivat taidon ratkaista asioita pitkällä tähtäimellä ja kestävällä tavalla.
– Vielä muutama vuosikymmen sitten maamme johtavilla päättäjillä oli yhteinen näkemys, joka oli hiottu ja sovittu. Silloin ymmärrettiin, että asioita on kohennettava, mutta että hankkeita ei pidä riuhtoa laput silmillä eteenpäin.
Lehti tunnistaa yhteiskuntamme lihassa olevaksi piikiksi poliitikkojen irtopisteiden lyhytnäköisen keräämisen.
– Nyt ei tunnuta tuntevan konsensusta. Turhan monesti asioiden käsitteleminen yltyy repiväksi riitelyksi.
Elvytysrahat teihin ja raiteisiin
Tampereen Konepajat Oy:n toiminta pohjaa kuuteen kivijalkaan. Toimipaikat ovat Pirkanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa sekä Uudellamaalla.
Juhani Lehti kertoo, että hänen konsernillaan pyyhkii hyvin ja kysyntää maailmalla riittää.
– Pirkanmaalaisella teollisuudella on isossa kuvassa varsin myönteinen tilanne. Teollisuuden haaste on siinä, että se saa ajallaan kaiken tarvitsemansa raaka-aineet, joiden niukkuus puolestaan johtaa hintojen nousuun, kuten viime aikoina olemme nähneet.
– Tampereen Konepajat Oy:ssä seuraamme tarkasti nimenomaan teräksen saatavuutta ja hintakehitystä. Joidenkin teräksien hinta on noussut viime kuukausien aikana jopa 50 prosenttia. Myös sahatavaran hinta on ehtinyt nousta noin 50 prosenttia. Korkeidenkin hintojen kanssa vielä pärjäämme, mutta saatavuuden tyssääminen olisi todellinen ongelma, Lehti avaa.
– Toiminnan jarruksi on noussut lisäksi tiettyjen artikkeleiden pidentyneet toimitusajat. Jos esimerkiksi hydraulimoottorit tulivat aiemmin kahdessa kuukaudessa, niin nyt niitä saattaa joutua vartoamaan puolikin vuotta.
Lehti muistuttaa, että valmistavalla teollisuudella on pullat kuitenkin verrattain hyvin uunissa.
– Ravitsemusalan yritykset, kulttuurilaitokset ja elämysalan toimijat ovat olleet suuria pandemian seurauksien kärsijöitä. Valo putken päässä on vielä himmeä.
Jos Lehti saisi päättää, hän sijoittaisi yhteiskunnan paljon puhutut elvytysrahat infraan kuten tie- ja raideverkon kunnostamiseen.
Oliko Nokia siunaus vai kirous?
Suomessa haikaillaan Nokian kansainvälisen menestyksen vuosia.
Juhani Lehti kysyy, oliko Nokian saaga Suomelle siunaus vai kirous.
– Suomen valtionvelasta valtaosa syntyi Nokian vanavedessä. Nokia-aika opetti yhteiskuntamme hyvälle, eikä julkista taloutta alettu lihavien vuosien jälkeen tasapainottaa riittävän nopeasti.
Lehti kannustaa valtiovaltaa nyt pitämään kustannuskilpailukyvyn terveenä ja vakaana.
Pelloista on huolehdittava
Kurulaisessa Palhoniemen kartanomiljöössä aistii historian lehtien havinan.
Juhani Lehti aikoo vaalia omalta osaltaan paikkakunnan teollisuushistoriaa. Näsijärven yläjuoksulla on ruukin jäänteet. Rautamalmia on rahdattu muun muassa Tampellaan Tampereelle.
Lehti puhuu herättävästi peltojen puolesta. Hän on kopsutellut kartanonsa 1970-luvulla koivulle istutettuja vainioita alkuperäiseen viljelykäyttöönsä.
– Aikanaan pellot on tehty raa’alla työllä käsipelein. Minä istun lämpöisessä kaivinkoneen kopissa. Siinä on selkeät ääripäät.
Lehti nauttii viljelykokemuksestaan, koska siinä hän elää vuosikierrossa ja näkee konkreettisesti työnsä tulokset.
– En yhdy sanontaan ”helppoa kuin heinän teko”. Harjoittelu kuitenkin tekee mestarin. Toivon, että pääsen hommassani niin pitkälle, että kotivainioiden heinät voisi syöttää omille hevosille.
Palhoniemen kartanolla on metsää runsaat sata hehtaaria ja peltoa parikymmentä hehtaaria.
– Pellot ovat Näsijärven rantakaistaleella. Hyvin kasvavat.
Inga Lehden harjoittaman hevosjalostustyön Juhani Lehti muistuttaa olevan pitkäjänteistä ja vaativaa.
– Sen olen jo hevosista oppinut, että ne ovat herkkiä tunnistamaan ihmisten tunteet.
