Uni vaikuttaa monipuolisesti kehoon. Jokainen stressin, juhlimisen tai muun syyn takia valvonut tietää omasta kokemuksesta, ettei olo ole parhaimmillaan valvomisen jälkeen. Mielialan lisäksi uni huoltaa muistia ja oppimista.
Ihminen on luotu nukkumaan. Aivot eivät voi toimia tehokkaasti ilman riittävää määrää unta.
Unitutkija, dosentti Tarja Stenbergin mukaan lyhytaikaiset vaikutukset havaitaan jo seuraavana aamuna: virkeyteen ja mielialaan liittyvät muutokset tulevat hyvin nopeasti. Toisaalta tilapäisen valvomisen haitat saadaan myös paikattua nopeasti, jos unta saa seuraavina öinä riittävästi.
Jos unenpuute jatkuu pidempään, tutkimusten mukaan tiedetään, että esimerkiksi oppiminen alkaa vaikeutua. Univaje myös lisää Alzheimerin taudin riskiä.
– Jos univaje kroonistuu, eli jatkuvasti nukutaan liian vähän, negatiiviset terveysvaikutukset alkavat tulla esiin.
Hyvään uneen voi oppia
Riittävä määrä unta on yksilökohtainen. Stenberg kuitenkin kertoo, että epidemiologisten aineistojen pohjalta tiedetään, että keskimäärin uneensa tyytyväiset aikuiset nukkuvat 7,5–8 tuntia yössä.
Stenbergin vinkeillä aikuinen ihminen voi selvittää henkilökohtaisen unentarpeensa perin helposti: Jätä pois alkoholi, kahvi ja muut piristeet, jotka vaikuttavat vireystilaan. Näistä poikkeuksena ovat lääkärin määräämät lääkkeet. Mene illalla nukkumaan heti kun alkaa väsyttää, ja herää aamulla ilman herätyskelloa. Merkitse nukkumaanmeno- ja heräämisajat ylös. Toista tätä muutaman päivän ajan, ja oma unentarve alkaa hahmottua.
– Yleisesti voi sanoa, että kun herää aamulla ilman herätyskelloa ja on virkeä, on nukkunut tarpeeksi ja tarpeeksi hyvälaatuista unta, Stenberg sanoo.
Sen sijaan älykello tai -sormus eivät voi antaa luotettavaa dataa unen laadusta tai sen vaiheista.
– Enemmän luottaisin omaan oloon. Keho kertoo, oletko nukkunut hyvin vai et, Stenberg sanoo.
Esimerkiksi REM-unta ei pystytä kelloilla tai sormuksilla mittaamaan. Jos haluaa oikean unianalyysin, siihen tarvitaan aivosähkökäyrä, ja mittaukseen kuuluu niin kallo- kuin lihasanturit.
– Nämä laitteet ovat unidatan kannalta enemmän viihdettä kuin lääketieteellisiä mittareita, Stenberg sanoo.
Kerrytämme arkena univelkaa
Tärkeintä on pitää unirytmistä kiinni. Nukkumaanmenon ja heräämisen tulisi tapahtua samaan aikaan aina, niin arkena kuin juhlana.
– Usein arkisin kerrytetään univelkaa, jota sitten maksetaan viikonloppuna pidemmillä yöunilla. Tämä sekoittaa normaalin unirytmin ja sen säätelyn.
Pieni univelka ei vielä aiheuta pitkäaikaisia negatiivisia terveysvaikutuksia, mutta jo yksi huonosti nukuttu yö voi vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen. Stenberg kertoo, että uni on herkkä yleisvoinnin mittari. Siitä huomaa usein ensimmäisenä, että jokin ei ole kunnossa.
– Jos unirytmiä ei saa muutamassa viikossa itse kuntoon, tai huomaa olevansa päivällä väsynyt tai tokkurainen, kannattaa hakeutua lääkäriin. Jos kyse on esimerkiksi kehittyvästä depressiosta, niin silloin olisi parempi mahdollisimman aikaisin päästä hoitoon ja katsoa mistä on oikeasti kysymys.
Unen vaiheet ovat tärkeitä
Moni saattaa intuitiivisesti ajatella, että nukkuvan ihmisen kehossa ei tapahdu mitään: siltähän se näyttää ulospäin. Tätä olettamusta vahvistaa entisestään se, että nukkujalta itseltään katoaa tietoisuus.
Todellisuus kuitenkin on, että uni huoltaa ihmisen oppimista, muistia ja mielialaa. Eri unen vaiheet ovat tärkeitä.
– Usein ajatellaan, että unen kolmas vaihe eli syvä uni on kaikista tärkein. Uskallan sanoa, että tähän ajatukseen tulee vielä muutoksia. Esimerkiksi nyt jo tiedetään, että toisen vaiheen merkki, unisukkulat, ovat tärkeitä oppimisen kannalta. Tutkimuksissa on havaittu, että mitä enemmän unen aikana on unisukkuloita, sitä paremmin oppiminen sujuu, Stenberg kertoo.
– Meillä on vielä hyvin alkeellinen käsitys siitä, mitä kaikkea kehossa tapahtuu unen aikana ja mikä sen merkitys on terveydelle. Tässä tullaan tulevina vuosina viisastumaan huomattavan paljon, ja tulemme muuttamaan nykykäsitystämme unesta.
Kirkasvalolamppu auttaa talvella
Kesä tarkoittaa pitkiä päiviä ja valoisia öitä. Joillekin tämä voi aiheuttaa haasteita nukkumisen kanssa, kun valoisa huone herättää ennen aikojaan. Etenkin jos on kerryttänyt univelkaa ja pitäisi saada nukuttua enemmän, voi olla paikallaan hankkia pimennysverhot.
Talvi puolestaan on pohjoisen kansalle pimeyden aikaa, jolloin luonnonvalo ei tulvi ikkunaverhojen raoista herättämään. Stenberg sanoo, että tällöin kirkasvalolampusta voi olla todellista hyötyä.
Stenbergin mukaan kirkasvalolamppua tulisi käyttää aina samaan aikaan noin puoli tuntia kerrallaan. Se auttaa vuorokausirytmiä pysymään kunnossa.
– Jos on onnistunut siinä, että herää joka aamu samaan aikaan, niin talvella voi ottaa avuksi kirkasvalolampun, jolloin unirytmi on helpompaa säilyttää, Stenberg sanoo.
