Eija Kiikkala ratkoo mökkiläisten pihaongelmia: ”Jos todella haluaa vaivattoman mökkipihan, ainoa konsti on olla armollinen ja vähän huoleton”

Vasta uuden kesämökin hankkinut ja suvun perintömökillä lomaileva ovat yhdessä suhteessa usein samassa veneessä: miten saisi pihasta siistin ja helppohoitoisen?
Puutarhapalvelu Eikka eli Eija Kiikkala on pelastanut monen mökkeilijän loman opastamalla helppohoitoisen mökkipihan perustamisessa.

Ruoho viistää polvia ja vilisee punkkeja, perennat ovat hukkuneet rikkaruohoihin ja kiveykset kadonneet näkyvistä… Monen kesämökin piha asettaa vaikean valinnan eteen: aloittaako loma raivausoperaatiolla vai pistääkö yksinkertaisesti laput silmille.

Puutarhapalvelu Eikka eli Eija Kiikkala ratkoo tänäkin kesänä monen mökkiläisen pihaongelmia. Hän kertoo, että parhaiten satunnaisella hoidolla pärjää piha, joka on perustettu ympäröivää luontoa kunnioittaen.

– Jos mökki sijaitsee metsäisessä maisemassa, maapohja on niukkaravinteista. Silloin paras ja huolettomin vaihtoehto on kuntta eli siirretty metsänpohja. Kun se asennetaan oikein ja hoidetaan alkukastelu kunnolla, sitä ei tarvitse enää sen kummemmin hoitaa, Kiikkala lupaa.

Kuntta ei sovi ihan kaikkialle

Kuntan mukana pihalle tulee varpuja kuten kanervaa, mustikkaa ja puolukkaa eli marjamaastotkin ovat käden ulottuvilla. Kunttaa siis joka mökin pihaan, eikö niin?

– Kunttaa markkinoidaan jokapaikan materiaalina, mutta rehevämmille tonteille kuten vanhalle peltomaalle tai lehtomaiseen maastoon se sopii huonosti. Väärässä paikassa siitä alkaa äkkiä puskea horsmaa, nokkosta ja mesiangervoa läpi, jolloin se onkin kaikkea muuta kuin kaunis.

Kovalla työllä ja rahalla kuntan toki saa istumaan kosteikkoonkin. Kun pintamaan poistaa, laittaa suodatinkankaan ja hiekkaa, niiden päälle rullattavan kuntan voi saada viihtymään. Prosessi on ammattilaisen mielestä sekä kallis että teennäinen.

Niukkaravinteiselle maalle voi perustaa myös kukkakedon. Alkutöiden jälkeen kedolle riittää hoidoksi niittäminen kerran kesässä.

Metsän keskellä metsä saa tulla mökin pihaankin. Jos varvikko on rakennustöissä tuhoutunut, uuden metsänpohjan saa tilalle siirrettynä kunttana.

Yhtenäinen nurmi on helppo leikata

Rehevämmällä maalla ehkä huolettomin peite on valkoapila. Apilanurmen perustaminen on ekoteko, sillä kukkiessaan se ravitsee pörriäisiä ja perhosia. Kukinnan jälkeen apilan voi leikata, mutta ei ole pakko.

Toinen rehevän maan vaihtoehto on nurmikko. Moni vierastaa isoa nurmikkoa mökillä, koska nurmea pitää leikata, mutta oikein perustetun nurmikon leikkaaminen on helppoa.

– Nurmialueen pitää olla niin selkeä ja yhtenäinen, että se on helppo leikata vaikka päältä ajattavalla leikkurilla. Jos puut, pensaat ja kukkapenkit on ripoteltu sinne tänne, nurmikon leikkaaminen on vaikeaa, mutta kun ne kootaan yhtenäisiksi istutusalueiksi, työ sujuu nopeasti, Eija Kiikkala sanoo.

Istutukset reunustetaan vaikkapa betonikivellä, joka upotetaan nurmikon tasalle. Näin kiven päältä voi ajaa ruohonleikkuria eikä mökillä tarvitse heilua trimmerin kanssa.

Istutukset kannattaa suojata rikkaruohomatolla tai maisemointikankaalla, jonka päälle levitetään kuorikate. Näin rikkaruohot pysyvät poissa, eikä kesäloma kulu kitkemiseen. Myös maanpeiteperennojen ja -pensaiden tiheät kasvustot torjuvat hyvin rikkakasvustoja.

Rikkaruohot kannattaa kitkeä heti

Myös vanhan, ruohottuneen perennapenkin saa uuteen loistoon, kun nostaa kasvit ylös ja istuttaa ne uudelleen puhtaaseen multaan. Taas pärjätään monta vuotta.

– Ihan kokonaan rikkaruohoista ei pääse eroon millään, mutta satunnaiset rikat on helppo nypätä irti ennen kuin ne pääsevät kunnolla juurtumaan ja siementämään. Oikeaan aikaan tehty kitkentä säästää isolta työltä myöhemmin.

Istutuksia perustaessa onkin tärkeää valita laadukas istutusmulta, jonka mukana ei tule  rikkaruohojen siemeniä.

Kitkemistä vähentää myös kukkien ja hyötykasvien istuttaminen ruukkuihin. Valitettavasti ruukkupuutarhakaan ei ole huoltovapaa.

– Helteillä ruukkuja pitää kastella joka päivä, jopa kaksikin kertaa päivässä, Kiikkala varoittaa.

Maanpeiteperennat kuten pieniä valkoisia kukkia tekevä hopeahärkki muodostavat niin tiiviitä kasvustoja, että rikkaruohot eivät pääse kasvamaan niistä läpi eikä istutusta tarvitse kitkeä.

Unohda leikattava pensasaita

Näkösuojaa kaipaavan kannattaa mökillä istuttaa vapaasti kasvavia aidannepensaita eli pensaita, joita ei tarvitse leikata. Eija Kiikkalan mukaan syreeni, ruusu, heidet ja kanukat ovat sopivia pensaita aidanteeseen, kauniita ja kukkivia.

– Kun nämä sijoitetaan tontin reunamille ja istutus katetaan ja rajataan, saadaan helppohoitoista näkösuojaa.

Pihan ongelmapaikkoja voi maisemoida kauniilla kivillä, isoilla tai pienillä. Alle kannattaa laittaa rikkaruohomatto, ettei ruoho puske peittämään huolella aseteltuja kiviä.

Moni rakentaa mökkipihaankin isoja laattakiveyksiä siinä uskossa, että ne olisivat huoltovapaita. Ammattilainen toteaa, että täysin huoltovapaa ei ole kuin asfaltti.

– Kiveyksiäkin pitää hoitaa, jotta rikkaruohot eivät pääse kasvamaan ja juurtumaan niiden rakoihin. Pergolan ja pation pohjaksi kiveys toki sopii, mutta muuten en suosittele kesämökeille kovin isoja kiveyksiä.

Hyvin perustettu piha pysyy monta vuotta hyvän näköisenä melko vähällä työllä, mutta siistin pihan eteen joutuu aina näkemään jonkun verran vaivaa.

– Jos todella haluaa itselleen oikeasti vaivattoman mökkipihan, ainoa konsti on olla itselleen armollinen ja vähän huoleton. Lomalla ei kannata ahdistua rikkaruohoista, Eija Kiikkala lohduttaa.