Pari sukupolvea sitten äänestyspäivää pidettiin juhlapäivänä. Äänestysreissulle puettiin parasta päälle ja otettiin tärkeä ilme vaalihuoneeseen astuttaessa. Koko toimitus oli juhlallinen. Saihan siinä tavallinen kansalainen vihdoinkin mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Silloin ei ollut mahdollista äänestää ennakkoon. Jos halusi antaa äänensä, piti hoitaa asiansa niin, että pystyi äänestämään varsinaisina vaalipäivinä.
Vaikka meillä on nykyään ennakkoäänestysmahdollisuus, joka tänä vuonna kesti kaksi viikkoa, emme silti äänestä. Tämän kevään kuntavaaleissa teimme ennätyksen vaaleihin osallistumattomuudessa. Äänioikeuttaan käytti vain noin 55 prosenttia äänioikeutetuista. Lähes joka toinen ääni jäi käyttämättä. Mitä se kertoo?
En usko, että vähäinen äänestysinto voidaan laittaa koronan syyksi, ainakaan kokonaan. Epäilen, että suuri osa nykyihmisistä ei vain välitä. On tuudittauduttu uskomaan, että kyllä ne asiat joku hoitaa. Niinhän se tietysti onkin. Kyllä ne asiat hoidetaan tavalla tai toisella. Se oma ääni voisi vaan olla ratkaiseva päätettäessä jostakin itselle tärkeästä asiasta.
Äänestysprosentti ei tietenkään voi koskaan olla sata. Listoilla on henkilöitä, jotka eivät jostain syystä kykene käyttämään ääntään. Netin syövereistä kaivamani tilaston mukaan vuoden 1950 jälkeen kuntavaalien suurin äänestysprosentti on ollut 79,3 prosenttia vuonna 1964. Edellisenä vuonna oli pudotettu pennit pois käytöstä ja miljoonistakin katosi siinä samalla pari nollaa. Kyläkouluja suljettiin ympäri maata ja väki muutti kaupunkeihin leveämmän leivän perässä. Koulujärjestelmän muutosta puuhattiin ja elämä oli vähän epävarmaa. Silloin viitsittiin vielä vaivautua uurnille.
Tilastossa, jota katselin, näkyy erikseen miesten ja naisten äänestysaktiivisuus. Miesten aktiivisuus äänestää on ensin suurempi, mutta ero pienenee, kunnes vuonna 1984 naiset menevät edelle. Siitä lähtien naisten äänestysaktiivisuus kaikissa kuntavaaleissa on suurempi ja ero on kasvussa. Varsinkin nuorilla miehillä äänestys jää usein väliin.
Tutkijatkaan eivät kuulemma tiedä, mistä sukupuolten äänestyskäyttäytymisen muuttuminen johtuu. En tiedä minäkään. Mutta politiikka oli sata vuotta sitten aika jämerästi vakavien partasuisten miesten aluetta, kun siellä nyt näyttävät hääräävän nuoret naiset. Seuraan kehitystä mielenkiinnolla ja käytän äänioikeuttani aina kun mahdollista.
ARMI SAARELA