FinnHEMS 30 – Apu saapuu taivaalta myös kymmenille ylöjärveläisille

Kymmenet ylöjärveläiset saavat vuosittain avun henkeä uhkaavassa tilanteessa FinnHEMS 30 -lääkärihelikopterin mukana. Moniammatillisen miehistön saumaton yhteistyö tähtää potilaan auttamiseen.
FinnHEMS 30:n vastuulentäjä Jari Fominille työssä on parasta se, että pystyy auttamaan potilaita sekä työskentely toisten alojen huippuammattilaisten kanssa. Hän on toiminut HEMS-lentäjänä 25 vuotta, seitsemässä eri tukikohdassa.

Tampereen lääkärihelikopterin tukikohdan (FinnHEMS 30) toiminta alkoi vuonna 2012, ja se on keskitetty yliopistosairaalan sijaan Tampere-Pirkkalan lentokentälle. Siellä tukitoiminnot, kuten helikopterin huollot, tankkaus ja mittarilentomenetelmät on helppo toteuttaa. FinnHEMS 30:n vajaaseen kymmeneen vuoteen on mahtunut isoja muutoksia.

– Tehtävämäärät lisääntyivät hillittömästi, kun uusi hätäkeskusjärjestelmä Erica otettiin käyttöön, mutta nyt hätäkoodien vasteet on suunnattu tarkoituksenmukaiseksi. Hoitotoimenpiteet, joita pystytään paikan päällä tekemään, ovat lisääntyneet. Myös hätäveret on otettu käyttöön suurissa verenvuodoissa, tukikohdan vastuulentäjä Jari Fomin kertoo.

Myös ilmailumenetelmiä on kehitetty ja siirrytty asteittain mittarilentotoimintaan. Lisäksi korona-aika on vaikuttanut tehtäviin.

– Tietyt koodimäärät ovat vähentyneet. Esimerkiksi myrkytystapaukset ja äkkitajuttomuudet, kun ravintolat ovat kiinni.

Keväästä syksyyn hälytystoiminta on vilkkaampaa.

– Aina kun ihmiset liikkuvat ja on hyvät ilmat, niin ihmisille tapahtuu enemmän asioita.

Tärkeintä on aikasäästö

Lääkärikopterille kuuluvat tehtävät, jotka hätäkeskusjärjestelmän riskiarvion mukaan ovat henkeä uhkaavia. Toiminnan ydinajatus on, että potilas saavuttaa aikasäästön hoitoon pääsyssä.
Lääkäri kuljetetaan potilaan luo, ja osa potilaista kuljetetaan yliopistosairaalaan. Jos potilas on etäisessä kohteessa, ambulanssi tuo hänet kopteria vastaan, jotta hän on koko ajan liikkeessä kohti sairaalaa. Tulevaisuudessa potilaiden kuljetuksia yliopistosairaalaan lisätään.

Lääkärikopterin miehistöön kuuluvat lentäjä, helikopterin ensihoitaja sekä ensihoitoon erikoistunut lääkäri.

– Ensihoitajat ovat tärkein linkki miehistössä. He avustavat ja ovat yhteistyössä lentäjän kanssa. He ovat saaneet mittavan koulutuksen ja ovat käytännössä perämiehiä ilman ohjaimia. Kohteessa he avustavat lääkäriä.

Ensihoitajilla on myös pintapelastuskoulutus. Vesistöjen halkomalla Pirkanmaalla helikopteri tukee Pirkanmaan pelastuslaitosta pintapelastustehtävissä kelirikkoaikana.

Paljon muuttujia

Muuttujia on paljon niin olosuhteiden kuin työtehtävien puitteissa. Turvallisuus on ykkösprioriteetti. Työvuoron aluksi tarkistetaan sekä lääkintä- että lentovarusteet, helikopteri ja maayksikkö.
Aamuisin miehistö käy yhdessä läpi pakolliset työvuoroon ja ilmailuun liittyvät asiat, esimerkiksi koulutukset, ilmatilarajoitukset ja sään.

– Tärkeintä on, että koko miehistö on kartalla. Heti, jos tulee tehtävä, jokainen tietää voidaanko se suorittaa helikopterilla vai maayksiköllä.

FinnHEMS Lentopalveluiden käytössä olevat Airbus 135 -helikopterit on varustettu ensihoitotoimintaan. Päivystystehtävissä matkalentonopeus on 230 km/tunnissa, tavallinen lentokorkeus 300–500 metriä ja lentoaika maksimissaan kaksi tuntia.

Maayksiköllä lähdetään, jos lentosää on huono, jos kohde on lähellä tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole laskupaikkaa. Tehtävistä puolet tehdään kopterilla ja puolet autolla.

– Yksikkö valitaan sen mukaan, miten tavoitettaisiin potilas mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

Hälytyksen hätäkeskuksesta saatuaan miehistö tekee päätöksen kohteeseen lähdöstä yhdessä, kokonaistilanteen huomioiden.

– Hälytyksestä lentoon lähtöön menee keskimäärin neljästä kuuteen minuuttia. Hoidamme aina kaiken tietyssä järjestyksessä tietyn kaavan mukaan huolimatta siitä, kuka on miehistön jäsenenä. Näin varmistamme, että turvallisuustaso pysyy korkealla.

Päällekkäisiä tehtäviä saattaa tulla kesken matkan kohteeseen. Silloin tehtävät priorisoidaan esitietojen pohjalta, ja huomioidaan muun muassa potilaan tilanne, matka kohteeseen, polttoainetilanne ja sään kehittyminen. Miehistö päivittää jatkuvasti kokonaiskuvaa lentämiseen liittyvästä ympäristöstä, potilaan tilasta ja jatkotoimenpiteistä.

– Jos tapahtuu jotain muutoksia, on tärkeää, että muut tietävät tilanteen.

Lennolla ensihoitajan tehtävänä on suunnistaa kohteeseen ja tarkistaa laskupaikat. Lääkäri seuraa tilannetta kohteessa.

– Pyritään siihen, että laskupaikka on kohteen lähellä ja mahdollisimman esteetön niin, että sinne on turvallista laskeutua.

Kohteessa ensihoitolääkäri antaa potilaalle samoja hoitotoimenpiteitä ja lääkityksiä kuin Taysin ensiavussa Acutassa.

– Meille on tärkeintä mennä kohteeseen, vakauttaa potilaan tila ja saada siihen parannusta.

Helikopteri vaatii turvallisen ja esteettömän laskupaikan. Roottorin virtaus on myrskytuulen luokkaa, joten ihan viereen ei kannata mennä ihailemaan laskeutumista. Tarvittaessa voidaan laskeutua esimerkiksi Räikän urheilukentälle. (Kuva: Jarmo Hillberg)