Hevoset luovat hyvinvointia – Kunnan tulisi huolehtia hevostoiminnan edellytyksistä ja tarpeista

Ylöjärvi on tunnettu hevospitäjä, jossa on hevosia jopa toiseksi eniten Suomessa. Tänne onkin rantautunut runsaasti erilaisia hevosalan yrityksiä. Ylöjärvellä on tarjolla myös ratsastusterapiaa, kuntouttavaa hevostoimintaa ja pararatsastusta. Täällä on myös Suomen toiseksi suurin ravirata sekä Tampereen hevosklinikka.

Kirjoittajan mielestä kunnankin olisi syytä satsata hevosalaan. (Kuva: Päivi Kuusinen)

Hevonen luo vetovoimaisia asuinympäristöjä ja ne elävöittävät kaupunkikuvaa ja monipuolistavat niin luontoympäristöä kuin palvelutarjontaa. Kunnan tulisi huolehtia hevostoiminnan edellytyksistä ja tarpeista esimerkiksi aluevarauksilla, maanhankinnalla ja kaavoituksella. Tarvitaan asiantuntevaa talli- ja hallirakentamisen neuvontaa suunnittelun alkuvaiheesta alkaen rakennuslupien käsittelyyn.

Kunta voisi selvittää muun muassa kuivikelannan hyödyntämismahdollisuudet esimerkiksi viherrakentamisessa, kompostoinnissa ja energiakäytössä. Hevoselinkeinot tarvitsevat harrastus-, urheilu- ja ulkoilualueita, ratsastus- ja ajo-reittejä, teitä ja kulkuyhteyksiä. Hevosten huomioon ottaminen maankäytönsuunnittelussa on lähinnä eri toimintojen yhteensovittamista, hevostalouden ja -harrastuksen edellytysten turvaamista ja ympäristövaikutusten hallintaa sekä haittojen ennaltaehkäisyä. Tämä infra tarvitsee rakentajansa ja ylläpitäjänsä.

Hevosten määrän Suomessa ennustetaan kasvavan nykyisestä 75 000:sta 90 000 hevoseen vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on noin 15 000 hevostallia, joista yritystoimintaa harjoittaa yli 3 000. Uusia yrityksiä perustetaan vuosittain 200-250. Vuosikymmenen loppuun mennessä maahamme odotetaan yli tuhatta uutta hevosalan yritystä. Kaikkiaan hevosen omistajia on maassamme noin 35 000. Hevostalouden liikevaihto nousee arviolta yli 800 miljoonaan euroon ja tukitoimialat mukaan lukien jopa miljardiin euroon. Kotimaisia hevosrehuja ostetaan suoraan maatiloilta 46 miljoonalla eurolla vuosittain.

Hevoset liikuttavat jo yli 600 000 suomalaista. Hevosihmisille kyseessä on harrastus ja elämäntapa, johon käytetään aikaa ja rahaa. Tämä voi näkyä kunnassa lisääntyvänä yritystoimintana, uusina työpaikkoina, kasvavina vero- ja matkailutuloina, kuntalaisten vahvempana aktiivisuutena, kunnan näkyvyytenä sekä säästöinä sosiaali- ja terveyspalveluiden saralla.

Aktiivinen vuorovaikutus alan toimijoiden ja viranomaisten välillä on edellytys paitsi hevosalan kehittymiselle myös sen tarjoamien mahdollisuuksien täysipainoiselle hyödyntämiselle. Koululaiskyselyissä hevosharrastus on toivotuimpien harrastusten joukossa vuosi toisensa jälkeen. Kuntien tulisi vastata koululaisten toiveeseen.

Ratsastus on luonnonläheinen, tasa-arvoinen ja monipuolinen liikuntamuoto, joka sopii lähes kaikille ikään, kokoon ja sukupuoleen katsomatta ja jota voi harrastaa ympäri vuoden. Ratsastusta voi harrastaa minkä ikäisenä tahansa, kunhan pääsee kapuamaan satulaan, joko korokkeelta tai ilman. Ratsastaessa kehittyy tasapaino, koordinaatiokyky sekä lihakset ja liikkeen hallintakyky. Sen on todettu poistavan stressiä tehokkaasti.

Hevosta käytetään monin eri tavoin ennaltaehkäisevässä ja kuntouttavassa toiminnassa sekä hyvinvointipalveluissa. Hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus vahvistaa muun muassa tunnetaitoja, itsetuntoa ja elämänhallintaa. Kela korvasi ratsastusterapiaa vuonna 2020 2,14 miljoonalla eurolla vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.

Hevoset ovat suuresta koostaan huolimatta herkkiä, viisaita ja lempeitä eläimiä, jotka ovat perusluonteeltaan rehellisiä ja auttavaisia. Hevosten kanssa työskentely ja harrastaminen on sosiaalisesti arvokasta ja niiden avulla liitetään yhteiskuntamme eri väestöryhmiä toisiinsa.

Hevostaloudella on positiivisia aluetaloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Laitumet, monivuotiset rehunurmipellot ja hakamaat toimivat hiilinieluina sekä luonnon monimuotoisuuden lisääjinä ja säilyttäjinä. Hevonen on varteenotettava perinnemaiseman ylläpitäjä.

Nyt on juuri oikea aika miettiä, missä on hevosen tulevaisuus. Onko se lemmikkinä jonkun pihalla? Siihen hevonen on vääränkokoinen ja vääräntapainen. Oli ratsastus sitten rauhallista kävelyä maastossa, siirtymisiä maneesiin tai kansainvälistä maastorataa, se on parhaimmillaan nautinto satulan yllä ja myös sen alla.

Lähteet:
Hevosalan yhteinen kuntavaaliohjelma 2021: Hevonen luo hyvinvointia
Holmén, Laitinen & Louhelainen 2012: Mahdollisuuksien hevonen
Laitinen & Mäki-Tuuri 2014: Hevoset kasvukeskuksissa
Suomen ratsastajainliitto ry 2015: Ratsastamaan

Päivi Kuusinen
sairaanhoitaja, ympäristölautakunnan jäsen, varavaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr.)