Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille, ja naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Koronapandemia on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Jotta voisimme täyttää kansainvälisten sopimusten asettamat velvoitteet, meidän on parannettava väkivallan vastaista työtä kunnissa, sillä sote-uudistuksen jälkeenkin kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen jää kuntien tehtäväksi.
Lähisuhdevakivallan ehkäisy on kuntien ja alueiden velvoite, mutta liian usein siihen tarvittavat rakenteet ovat heikot tai ne puuttuvat kokonaan. Ylöjärvellä toimii poikkihallinnollinen väkivaltatyöryhmä, ja vastuullisia rakenteita on olemassa. Kehitettävää on kuitenkin yhä ennaltaehkäisyssä, palveluketjuissa, resurssoinnissa ja tukiprosesseihin pääsemisessä.
Vihreät Naiset vaatii, että lähisuhdeväkivallan vastaisen työn rakenteista säädetään lailla. Lähisuhdeväkivaltalaki velvoittaisi kunnat ja maakunnat varmistamaan, että kaikkialla Suomessa apua saisi yhdenvertaisesti. Toimivat rakenteet edistäisivät väkivaltatyöntekijöiden jaksamista ja auttaisivat tukipalvelujen kehittämisessä. Lain myötä voitaisiin myös parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon, sivistystoimen ja esimerkiksi poliisin osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat antaneet kunnille jo 13 vuotta sitten valtakunnalliset suositukset lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöstä. Suositusten mukaan lähisuhdeväkivallan ehkäisy pitäisi sisällyttää kuntien ja maakuntien hyvinvointistrategioihin, turvallisuussuunnitteluun sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelmiin. Suositukset sisältävät toimintamallin, joka sisältää muun muassa matalan kynnyksen palveluita, akuuttipalveluita, pitkäaikaista tukea ja terapiaa sekä selkeän palvelupolun kaikille väkivallan osapuolille.
Pelkkä suositus lähisuhdeväkivallan rakenteista ei selvästi riitä, sillä sellainen meillä on ollut jo yli vuosikymmenen. Siksi tarvitsemme lain sekä määrätietoista päätöksentekoa purkamaan tätä ihmisoikeusongelmaa, joka koskettaa erityisesti naisia.
Lähisuhdeväkivallan aikuisista uhreista suurin osa noin 76 prosenttia on naisia ja lähisuhdeväkivaltarikosten tekijöistä noin 78 prosenttia on miehiä. Lähisuhdeväkivalta on siis erittäin sukupuolittunutta. Se voi fyysisen väkivallan lisäksi olla myös henkistä tai taloudellista väkivaltaa, jonka vaikutukset ulottuvat laajalle. Väkivalta jää yhä valitettavan usein piiloon ja osalliset ilman tukea ja apua.
Meidän täytyy edelleen tehdä joka päivä töitä sen eteen, että tasa-arvo, ja niin nuorten kuin ikääntyneidenkin naisten oikeudet otetaan vakavasti ja niitä edistetään järjestelmällisesti. Äänestämällä kuntavaaleissa voit vaikuttaa siihen, miten naisten oikeuksia edistetään myös Ylöjärvellä.
Jenni Kiiskinen
kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr.)
Emma Kari
kansanedustaja, Vihreät Naiset ry:n puheenjohtaja
