Suomi-rata Oy:n toimitusjohtajaksi valittu Timo Kohtamäki vastaa siitä, että historiallisen ratahankkeen suunnittelu saadaan maaliin. Kohtamäki lupailee, että projektin esiselvitys valmistuu noin puolessatoista vuodessa, mieluummin etupainotteisesti. Infrahankkeista mittavan kokemuksen hankkinut Kohtamäki korostaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkitystä tehtävän jokaisessa vaiheessa ja jokaisessa asiassa. Kohtamäki arvioi, että yhtiö keskustelee tulevana syksynä omistajiensa kanssa tahtotilasta ja vaihtoehdoista.
Suomi-rata Oy tarttuu nyt toden teolla päämääränsä toteuttamiseen. Yhtiön toimitusjohtajan Timo Kohtamäen urakkana on toteuttaa Helsingin ja Tampereen välisen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan raideyhteyden raideliikenneinfrastruktuurin suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti.
Yhtiön osakkaina ovat Suomen valtio, Finavia Oy, Helsinki, Vantaa, Hämeenlinna, Janakkala, Riihimäki, Lahti, Jyväskylä, Oulu, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Kokkola sekä pirkanmaalaiset Tampere, Akaa, Kangasala, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Ylöjärvi sekä Parkano.
Timo Kohtamäki pitää pian alkavaa työtään hyvin historiallisena.
– Kyseessä on yksi maamme lähihistorian hienoimmista ja merkittävimmistä infrahankkeista. Toteutuessaan se vie eteenpäin koko Suomea ja sujuvoittaa suomalaisten jokapäiväistä elämää. On erittäin innostavaa päästä johtamaan tämän mittaluokan kokonaisuuden suunnittelua, Kohtamäki kuvailee.
– Suomi-radan toteutumisella on kansallisesti ja jopa kansainvälisestikin mittavat myönteiset vaikutukset. Rata vahvistaa kilpailukykyä ja ruokkii elinvoimaa. Hyötyjänä ja voittajana on koko maa. Positiiviset seuraukset säteilevät kaikkiin maakuntiin, Kohtamäki vakuuttaa.
Kohtamäki kurkottaa pitkälle tulevaisuuteen.
– Suomea kuvataan useasti saareksi, kun pohjoisesta maastamme puhutaan esimerkiksi logistisissa yhteyksissä. Tätä isoa kuvaa tarkastellessamme voimme nähdä Suomi-radan siltana. Nyt ajatellaan, että Helsingin ja Tallinnan yhdistävä merenalainen tunneli on kaukainen ja kohtuuttoman kallis investointi. Uskon kuitenkin, että tämän hanke näkee vielä joskus päivänvalonsa. Silloin niin Helsinki kuin Tamperekin saavat kiinteän yhteyden Keski-Eurooppaan, Kohtamäki sanoo.
”Yleinen mielipide on kannustava”
Timo Kohtamäki korostaa, että Suomi-radan hyväksi on tehty tuloksellisesti työtä jo pitkään. Hänen mielestään hankkeen perusta lepää laajalla, vakaalla ja turvallisella perustalla.
– Ratahankkeilla vaikuttaa olevan laaja kansallinen tuki, Kohtamäki kiteyttää.
– Aikamme globaalit suuntaukset, kuten ilmastoystävällisyys, tukee raideliikenteen kehittämistä, lisäämistä ja suosimista. Hankkeelle on suoranainen yhteiskunnallinen tilaus. Optimismi saattelee mittavaa infrainvestointia eteenpäin, Kohtamäki miettii.
– Suomi-radan toteutuminen tukisi kestävää kehitystä. Kohenevat liikenneyhteydet säteilisivät niin henkilö- kuin tavaraliikenteeseenkin. Helsinki ja Tampere muodostaisivat ennennäkemättömän työssäkäyntialueen, joka olisi poikkeuksellisen laaja mutta toimiva. Huomionarvoista olisi sekin, että lyhyitä lentoreittejä pystyttäisiin korvaamaan junayhteyksillä. Kaikki elementit ovat aikaamme sopivia, Kohtamäki pohtii.
Kohtamäki herättelee suomalaisia huomaamaan, mitä oman maanosamme suurvaltiot Espanja, Italia, Saksa sekä Ranska ovat tehneet raideliikenteen saralla. Näissä maissa on yhdistetty nopeiden ratayhteyksien avulla isoja kaupunkeja toisiinsa. Ranskan kansalliskokous on jopa päättänyt kieltää sellaiset kotimaan lennot, jotka voidaan kulkea junalla alle kahdessa ja puolessa tunnissa.
– Suomi on pinta-alaltaan laaja maa. Vaikka asukasmäärämme ei ole lähelläkään Euroopan suurvaltojen luokkaa, ovat raideliikenteen vahvuudet ja vaikutukset meidänkin yhteiskunnassamme mittavat. Esimerkiksi pääkaupunkiseudusta ja maamme suurimmasta sisämaakaupungista tulisi yhtä työssäkäyntialuetta. Historiastamme tiedämme myönteiset seuraukset, joita hyvät liikenneyhteydet synnyttävät, Kohtamäki muistuttaa.
Kohtamäki teroittaa, että Suomi-ratahanke lepää vahvoilla hartioilla, sillä ajatuksella on ainutkertaisen laaja kannatus. Maakunnat ja niiden kaupungit ovat tunnistaneet historialliset uudet mahdollisuudet.
– Teot puhuvat puolestaan. Olin Lemminkäinen Oyj:n puolelta mukana vuosina 2003-2006 rakennetussa Lahden oikorata -hankkeessa. Lemminkäinen vastasi investoinnin projektiohjauksesta. Suomen modernein kokonaan uusi kaukoliikenteen rautatieosuus on lunastanut suurelta osin odotukset, Kohtamäki taustoittaa.
Kohtamäki huomauttaa, että toki Lahden oikorata oli mittasuhteiltaan pienempi kuin nyt puheena oleva Suomi-rata olisi toteutuessaan.
– Lahden oikorata oli muun muassa toteutuksen nopeuden ansiosta silloiselta Ratahallintokeskukselta huima saavutus, Kohtamäki sanoo.
Esiselvitys käynnistyy vauhdikkaasti
Tulevana syksynä Suomi-rata Oy panee toden teolla pökköä pesään ja vie hanketta rivakasti eteenpäin.
Timo Kohtamäen mukaan ensimmäisenä tartutaan esiselvitykseen, jonka on arvioitu valmistuvan puolentoista vuoden aikana.
– Meillä tekijöillä on kyllä halu ja palo saada esiselvitys kansiin etuajassa. Vahva paine asiaa ja hanketta kohtaan on motivoiva kirittäjä, Kohtamäki toteaa.
– Paneudumme asiaan täydellä tarmolla. Aluksi perehdymme tarkasti selvityksiin, joita hankkeesta on jo tehty, Kohtamäki lisää.
Tuleva syksy on tärkeä. Silloin yhtiö ja sen omistajat miettivät käsissä olevia vaihtoehtoja ja kirkastavat kokonaisuuden tahtotilaa.
”Infrahankkeet luovat hyvinvointia”
Kysymys kuuluu, paljonko Suomi-radan toteuttaminen kokonaisuudessaan maksaa.
Timo Kohtamäki neuvoo katsomaan kansakuntamme menneisyyteen.
Vuonna 1856 valmistunut Saimaan kanava oli aikansa jättimäinen investointi Suomen suurruhtinaskunnassa, mutta sen hyödyistä nautimme edelleen.
Maassamme on tällä hetkellä noin 930 kilometriä moottoriteitä Pisimmät yhtäjaksoiset moottoritiet ovat Vantaan ja Ylöjärven välinen osuus valtatiellä 3, Helsingin ja Turun välinen osuus valtatiellä 1, Helsingin ja Vaalimaan välinen osuus valtatiellä 7 sekä Helsingin ja Heinolan välinen osuus valtatiellä 4. Loput moottoritiet ovat lyhyehköjä osuuksia suurimmissa kaupungeissa. Lisäksi valtatiellä 9 on moottoritietä liki 130 kilometrin osuuksilla.
– Niin Saimaan kanavaa kuin kaikkia moottoriteitä on pidetty niiden suunnittelun ja rakentamisen aikoina taloudellisesti hyvin mittavina. Hankkeisiin käytetyt rahasummat ovat olleet suuria niin Suomen varallisuuteen kuin maamme bruttokansantuotteeseen verrattuna. Niiden toteuttamisessa on nähty tulevaisuuteen, on luotettu, että infrahankkeet luovat hyvinvointia ja mahdollistavat tekemistä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, Kohtamäki valaisee.
Kohtamäki sanookin, että Suomi-rata on iso mahdollistaja, jonka turvin koko Suomen kilpailukyky paranee.
– Suomi-radasta tulee valtasuoni, Kohtamäki kiteyttää.
Tässä vaiheessa Suomi-radan rahoitus on täysin avoin. Katseet ovat valtion lisäksi kaupungeissa, maakunnissa sekä yksityisissä vaihtoehdoissa, kuten instituutiosijoittajissa.
Suomi-rata voi saada euroja myös Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility). CEF:n seitsemän vuoden budjetti on 10 miljardia euroa. Siitä on kolmen ensimmäisen vuoden aikana jaossa jopa 8,6 miljardia euroa. Ensimmäinen haku on tänä syksynä.
Linjaukset ovat aidosti auki
Timo Kohtamäki teroittaa, että Suomi-radan linjaukset ovat aidosti avoinna. Hän sanoo, että käsillä on kaksi päävaihtoehtoa, jotka ovat nykyisen ratalinjan parantaminen tai kokonaan uuden linjan vetäminen.
– Tavoitteena on viedä hanketta eteenpäin mahdollisimman avoimesti, Kohtamäki korostaa.
– Kuulemme kaikkia asianosaisia herkällä korvalla. Kuuntelemalla lopputuloksesta tulee parempaa.
MATTI PULKKINEN
