Kannattaisiko satsata kulttuuriin? – Kuntavaalien äänestäjätkin ovat kulttuurin kuluttajia ja tapahtumavieraita

Ville MäkinenKoronatilanne helpottaa ja koronarajoituspäätökset ovat jatkossa alueellisten ja paikallisten viranomaisten vastuulla. Yhteiskuntaa siis avataan hiljalleen. Samaan aikaan etenkin tapahtuma-alan toimijat ja kulttuuriväki käynnistelevät toimintojaan.

Tapahtumateollisuus ry muistutti tiistaina, että yleisötilaisuuksia koskevat edelleen tiukemmat määräykset kuin muuta asiakastiloissa järjestettävää toimintaa. Tapahtumateollisuuden mielestä tapahtuma-alan yritysten ja työntekijöiden perusoikeuksia rajoitetaan muita toimialoja voimakkaammin.

Jo nyt tiedetään, että taiteen rahoitus vähenee ensi vuonna 17,5 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana 23 miljoonaa euroa. Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet eikä näitä rahapelitoiminnan tuottoja kompensoida edunsaajille täysimääräisinä.

31 kulttuurialan järjestöä julkaisi yhteisen kannanoton, jossa todetaan, että tilastokeskuksen datan perusteella kulttuuri- ja taideala on yksi pahiten pandemiasta kärsineistä palvelualoista. Tilanne on surkea, sillä Suomi on ollut jo ennestään kulttuurin rahoituksessa selvästi muita Pohjoismaita kitsaampi.

Tilastokeskuksen mukaan taide ja kulttuuri on kansantaloudellisesti merkittävä keskisuuri toimiala. Tämä kuitenkin kovin harvoin näkyy päätöksenteossa niin, että kulttuurille tai tapahtumille osoitettaisiin lisää resursseja.

Asiaa kannattaa miettiä myös Ylöjärvellä. Koronakriisin jälkeen kaikenlainen kulttuuri ja osallisuutta lisäävät tapahtumat ovat varmasti entistä suositumpia. Kulttuurilla ja tapahtumilla on myös kerrannaisvaikutuksia, jotka näkyvät palvelu- ja ravintola-alalla. Raha lähtee liikkeelle, kun ihmiset käyvät näyttelyissä, tapahtumissa ja niin edelleen.

Käytännössä kaikki kuntavaalien äänestäjätkin ovat kulttuurin kuluttajia ja tapahtumavieraita. Ylöjärvi on monessa asiassa edelläkävijä. Sitä se voisi olla myös kulttuuri- ja tapahtuma-alalla.