Muuttaako korona ympäristöämme? – Ihmisten käyttäytymisessä on näkynyt uusia piirteitä

Kirjoittajan mukaan korona-aika voi muuttaa ihmisen käyttäytymistä niin, että esimerkiksi Viljakkalalla olisi hyvät menestymismahdollisuudet. (Kuva: Jani Saarenpää)

Suomen arki on ollut jo yli vuoden pahalla koetuksella. Aikaisemmin oli tavallista, että koti tyhjeni päivittäin. Silloin vanhemmat menivät muualle töihin ja lapset kouluun. Nyt monissa perheissä isä ja äiti linnoittautuu tietokoneen ääreen jo varhain aamulla ja aloittaa niin sanotut etätyöt.

Herättyään on myös lasten löydettävä nurkkansa ja avattava läppärinsä vähän samanlaisessa tarkoituksessa kuin heidän vanhempansa. Onneksi on kesä tulossa, jolloin kansa palaa vanhaan. Tai ehkä elämä ei ole enää aivan samanlaista kuin ennen. Ansiotyö on muuttunut, joillakin sitä ole ollenkaan tai etätyö on yleistä. Toivon mukaan kaikilla on kesällä omat rokotuksensa, joka takaa turvallisuuden.

Julkisen vallan näkökulmasta perheet näyttävät selvinneen koronasta yllättävän hyvin eikä jatkossakaan ole suuria muutoksia odotettavissa. Yrittäjien, kuten taiteilijoiden, ahdinkoa on sivullisen vaikea kuvata, joten en sitä yritä. Kun yhteiskunta määräsi työpaikan suljettavaksi, jäi toimeentulo joko yhteiskunnan tuen tai velan varaan. Nyt epävarmuus rasittaa ja työruuhka on kasautunut vähille osaajille. Koronan uhreja on paljon ja seuraukset tulevat ilmi ehkä selvimmin vaaleissa.

Kansa on ollut koronan aikana terveempi, kun ihmiset retkeilivät ja liikkuivat lähiluonnossa. Kaduilla ei näkynyt jalankulkijoita – joskus jänis hyppeli puutarhassa. Sekin iloitsi ihmisen ahdingosta ja käytti vapautta kyväkseen. Miksi ei näin olisi ollut? Luonnon kannalta pahin saastuttaja, ihminen, pysyi poissa. Sen todisteena perheen auto seisoo parkissa talon kulmalla eikä pakokaasuja synny. Luonnonsuojelu on entistä tärkeämpää, kun kaukomatkailu on lähes loppunut ja ihmisten kulutus on pysynyt kohtuullisessa tasossa. Korona on myös edistänyt kasvihuoneilmiön taltuttamista eikä jyrkkiin toimiin esimerkiksi polttoaineverojen korottamiseksi tarvitse ainakaan heti ryhtyä.

Maamme velkaantuu vauhdilla ja siitä selviäminen rasittaa tulevia hallituksia. Osa talousoppineista katsoo velkaantumisen yleiseksi trendiksi koko maailmassa ja uskoo maamme selviävän siitä kunnialla. Pessimisti puolestaan näkee vain kriisejä ympärillään – väestö ikääntyy, päästöt lisääntyvät ja kasvihuoneilmiö on väistämätön.

Ihmisten käyttäytymisessä on näkynyt uusia piirteitä. Asunnonvälittäjien mukaan talviasuttavien rantatilojen ja kesämökkien kysyntä on lisääntymässä. Tämä lienee osaksi etätyöskentelyn seurausta, koska käytetyt älylaitteet eivät ole paikkasidonnaisia. Ehkä perheasunto maalla ja pieni yksiö ”cityssä” olisivat monelle tulevaisuuden tavoite.

Asuntoratkaisuilla olisi laajempaa merkitystä Ylöjärvelle. Visiomme muuttuisi, kun kotikaupunkimme sivutaajamat esimerkkinä Kuru ja Viljakkala säilyisivät nykyisessä tilassaan eikä suurta väestöpainetta kohdistuisi keskustaan. Kenties raitiotietä ei rakennettaisi vuosikymmeniin ja kaavoituksessa väljyys tulisi ohjenuoraksi.

Digi määrää jo nyt elämäämme. Meidän on käytettävä älylaitteitamme monin tavoin päivittäisissä askareissa ja uusia vaatimuksia on tulossa – onneksi uusi pätevämpi sukupovi on kasvamassa tilallemme.

Martti Polvinen