Perhe-käsite on kuin veteen piirretty viiva. Tämä käy ilmi, kun vertailee Tampereen hiippakunnan piispan Matti Revon, akaalaisen psykologin Pirjo Latvasen sekä tamperelaisen konkarikansanedustaja Pia Viitasen (sd.) ja ylöjärveläisen kansanedustaja Sami Savion (ps.) ajatuksia 2020-luvun perhemaailmasta.
Perheellä on monet kasvot.
– Perheet ovat monimuotoisia, eikä ehkä löydy yhtä kaikkiin tapauksiin sopivaa määritelmää, piispa Matti Repo miettii.
Revon mielestä yhden ihmisen asuinkunta ei ole perhe.
– Mutta kahdesta ihmisestä lähtien ylärajaa tuskin on, ja reunatkin pakenevat määritelmiä. Monet perheet koostuvat vanhemmista ja lapsista, mutta mukaan voi laskea myös isovanhemmat ja lasten puolisot. Perhe voi koostua sisaruksista, sukulaisista tai ystävyksistä, Repo kuvaa.
– Asuminen yhdessä on yksi kriteeri, mutta perheenjäseninä pidetään myös kotoa pois muuttaneita aikuisia lapsia. Lisäksi voidaan biologisen tai juridisen siteen ohella perheeseen laskea henkilöitä emotionaalisen siteen voimalla. Kodissa voi olla väliaikaisia asukkaita, jotka käytännöllisesti katsoen otetaan osaksi perhettä. Olisiko liian väljää sanoa, että perhe ovat yhdessä arkeaan jakavat toisiinsa jollain merkityksellisellä siteellä kiinnittyneet ihmiset? Repo kysyy.
Akaalainen psykologi Pirjo Latvanen ajattelee, että perheellä on kullekin ihmiselle oma merkityksensä.
– Tuskin sille voidaan luonnehtia yhtä ainoata merkitystä. En myöskään osaa antaa tyhjentävää vastausta siitä, mitä kaikkea perhe kullekin voi merkitä. Laajasti ajateltuna jonkinlaista kahden tai useamman
toisilleen merkityksellisen ihmisen yhteenliittymää. Yhteiskunta toki määrittelee perheen käsityksen omalla tavallaan, mutta itse pitäisin merkityksellisempänä sitä, miten ihminen sen itselleen määrittelee, mitä se hänelle itselleen merkitsee, Latvanen pohtii.
Ylöjärveläinen kansanedustaja Sami Savio (ps.) turvautuu Tilastokeskuksen perhe-määritelmään. Se on Savion mielestä suhteellisen selkeä ja varsin kattava.
”En pitäisi lemmikkiä perheenjäsenenä”
Voiko kissa tai koira tai Mansikki tai hevonen olla perheen jäsen?
– Lemmikkieläin on monelle ihmiselle tärkeä yksinäisyyden poistaja, elävä olento, joka antaa seuraa ja turvallisuutta sekä luo arkeen päivärytmiä. Kuitenkaan en pitäisi kissaa tai koiraa perheenjäsenenä samalla tavoin kuin ihmistä. Vaikka kiintymyssuhde eläimeen voi muodostua syväksi, kommunikointi eläimen kanssa on kuitenkin rajattua ja epäsymmetristä, Matti Repo sanoo.
Pirjo Latvanen näkee, että perhe voi olla biologispohjainen tai sitten se voi olla ihan jokin muu,
esimerkiksi kokemuspohjainen tai henkinen yhteenkuuluvuuden merkitys.
– Jotkut kertovat, että jokin ihminen tai jotkin ihmiset ovat heille perhettä tai ”kuin perhettä”. Jotkut kertovat, etteivät omista enää omaa ydinperhettä, ja siksi voivat antaa perheen merkityksen jollekin muulle
taholle, kuten ystävälle, harrastusporukalle, seurakunnalle tai jollekin muulle vastaavalle. On myös hyvin paljon perheitä, jotka ovat ottaneet huolehtiakseen, ottaneet perheeseensä sellaisia lapsia, jotka eivät voi omissa biologisissa perheissään elää tai niitä ei enää ole. Sijaisperheille ja perhehoitajille annan suuren kiitoksen, Latvanen sanoo.
Pysyykö lainsäädäntö ajan tasalla?
Maailma muuttuu koko ajan ja nopeasti, joten pysyykö lainsäädäntö perässä?
– Ihmiset ja perheet ovat erilaisia, mikä heijastuu väistämättä myös lainsäädäntöön. Lapsiperheitä koskevassa lainsäädäntötyössä on kaikkein olennaisinta turvata lasten oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Samalla on mahdollisuuksien mukaan annettava perheille tilaisuus tehdä niille itselleen parhaiten sopivia valintoja esimerkiksi työssäkäynnin ja lastenhoidon suhteen, Sami Savio korostaa.
Savio nostaa esille eroperheet, joiden osalta hänen mukaansa on varmistettava muun muassa tapaamisoikeuden toteutuminen.
– Avoliittojen yleistymisen myötä on lisäksi syytä kiinnittää yhä laajempaa huomiota esimerkiksi molempien osapuolten taloudellisten oikeuksien toteutumiseen liiton purkautuessa, Savio toteaa.
Pia Viitanen puhuu lapsivaikutusten arvioinnin puolesta.
– Pidän tärkeänä myös sitä, että lainsäädännössä tulee voida nykyistä paremmin arvioida säätelyn vaikutus lasten hyvinvointiin. Tämä lapsivaikutusten arviointi on hyvin ajankohtainen asia. Parhaillaan keskustellaan siitä, että se tulee saattaa yleiseksi periaatteeksi koko lainsäädäntötyössä koskien myös budjetin laadintaa eli mitkä ovat eri vaihtoehtojen vaikutukset lasten hyvinvointiin, Viitanen tarkentaa.
Miten hyvinvointia lisätään?
Matti Revon mukaan maassamme on kiinnitetty paljon huomiota lasten oikeuksiin, turvallisuuteen sekä hyvään varhaiskasvatukseen.
– Samaan aikaan monilla nuorilla on kuitenkin suuria vaikeuksia. Nuorisopsykiatrian palvelut ruuhkautuvat, ja yhteiskunnan tukitoimista huolimatta osa nuorista ei selviydy arjen haasteista. Lieneekö lasten hyvää tavoiteltaessa jäänyt perheyhteyden tukeminen heikolle? Ehkä olisi syytä painottaa lapsen tärkeimpien, lähimpien ja pysyvien ihmissuhteiden verkostoa, Repo evästää.
Sami Savio näkee, että nykyajan perheiden asiat ovat aineellisesti pääosin hyvin, mutta toisaalta esimerkiksi aikataulupaineet ovat yhä kovempia.
– Korona-aika on todennäköisesti heijastunut lähes jokaisen perheen arkeen. Myös yhteisöllisyyden väheneminen ja muuttoliike ovat vaikuttaneet perheiden kontaktien määrään ja laatuun. Toisaalta yhteydenpidon uudet muodot ovat onneksi pienentäneet tätä vaikutusta, Savio kokee.
Pia Viitasen mukaan lapsiperheet tarvitsevat turvallista näköalaa tulevaisuuteen.
– Siksi esimerkiksi se, että vanhemmilla on työtä ja toimeentuloa, on myös perheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Siksi kaikissa ratkaisuissa tulee katsoa hyvinvointia vahvistavien asioiden perään. On tärkeää, että juuri nyt ei lähdetä esimeriksi leikkausten tielle, kun taloutta kuitenkin tulevina vuosina joudutaan sopeuttamaan, Viitanen näkee, Viitanen linjaa.
Viitasen mukaan lapsiperheiden köyhyys on tosiasia.
– Sen kitkeminen on ykköshaaste, Viitanen kiteyttää.
MATTI PULKKINEN
