Pengon kylässä on yksi ainut kantatalo, nimeltään Tyrkkö. Se on lyhyttä poikkeusta lukuun ottamatta ollut samalla suvulla jo neljäntoista sukupolven ajan. Tyrkkö on muodostettu 1610-luvulla vuokratilaksi Viikin taloon kuuluvalle metsäalueelle.
1600-luvun loppupuolella Tyrkön isäntänä oli Jöran eli Yrjö Klemetinpoika. Hänen isoisänsä Tuomas Juhanpoika oli vanhin tunnettu tämän suvun isäntä.
Omistus siirtyi aina isältä pojalle, paitsi nälkävuonna 1868, kun 54-vuotias Matti Tyrkkö kuoli lavantautiin. Perheessä oli tuolloin vain kaksi aikuisiän saavuttanutta lasta, Johanna ja Matti Erland. Johanna oli naimisissa Pohjankylän Viinikan isännän Kustaa Jeremias Viinikan kanssa.
Vuonna 1868 Kurun maakauppias Antti Toikko osti Viinikan viereisen talon Pietilän. Seuraavana vuonna Kustaa Jeremias Viinikka myi Viinikan tilan Antti Toikolle, joka sen jälkeen omisti melkein koko kylän. Kustaa Jeremias Viinikka asettui vaimonsa kotitalon Tyrkön isännäksi. Seuraavat Tyrkön isännät olivat Johannan ja Kustaa Jeremias Viinikan poika Ferdinand ja pojanpoika Heikki. Heikki oli Tyrkön talon nykyisen isännän Mika Tyrkön isoisä.
Ylöjärven historian kirjoittanut teologi ja opettaja Martti Sakari Tyrkkö syntyi Mutalan Heikkilässä, kuten myös saman perheen seuraavat kaksi lasta. Heidän isänsä Juho Aleksius vaihtoi jostakin syystä nimensä Tyrköstä Niemiseksi, mutta lapset ottivat vanhan sukunimen takaisin.
Perhe muutti Mutalan Heikkilästä Kyöstilän Heikkilään, missä syntyi muun muassa perheen nuorin poika Jukka Tyrkkö syntyi. Martti ja Jukka Tyrkön isoisä Josua Tyrkkö syntyi Pengon Tyrkön talossa, mutta muutti vävyksi Mutalan Heikkilään.
Tyrkön torppia olivat aikoinaan Sauni eli Kankaanpää, Koivumäki, Tanhuanpää ja seppä Stipendius eli Tipenius.
Hempura periytyi monta kertaa
Pengonpohjan kylässä on puolestaan kaksi kantataloa, Intti ja Hempura. Kumpikin talo maksoi Kruunulle veroja jo 1500-luvun jälkipuoliskolla. Hempuran isäntä oli vuodesta 1580 alkaen eräs Markus Henrikinpoika. 80 vuotta myöhemmin taloon tuli sen nykyinen omistajasuku.
Hempura periytyi seitsemän kertaa isältä pojalle, kunnes Israel Matinpojan jälkeen talon isännäksi tuli vävy Ruoveden Nenoselta. Israel ja Eunika Hempuran perheessä oli yhdeksän lasta. Perheen ainoasta pojasta ei ollut isännäksi, joten perheen tytär Amanda Israelintytär ja Dominikus Nenonen jatkoivat isännyyttä. Amandan vanhempi sisko Matilda meni emännäksi Intin taloon.
Amanda ja Dominikus saivat kaksi aikuisiän saavuttanutta lasta. Poika oli Arvid Dominikus ja tytär Elina Wilhelmina. Tytär Elina Wilhelmina muutti Tampereelle ja meni naimisiin liikemies Johan Adolf Hildénin kanssa. Hildén omisti Ketterä-nimisen höyrylaivan, jolla hän kuljetti tiiliä Vahannan Jokelan tiilitehtaalta lähinnä Tampereelle.
Arvid Hempura otti emännäkseen Mutalasta Maria Iso-Simolan, joka synnytti kolme tytärtä. Tyttäret olivat vasta tosella kymmenellä, kun Maria-äiti kuoli vuonna 1918. Marian sisko Edla oli ollut naimisissa Kuljun Anttilan isännän Frans Josefin eli Juusen kanssa. Juuse kuoli samana vuonna kuin Maria, itse asiassa seuraavana päivänä. Leskiksi jäänee Arvid ja Edla menivät naimisiin vuonna 1920.
Arvidin ja Marian vanhin tytär Saima meni puolestaan naimisiin Pohjankylän Pietilän isännän Juuse Toikkosen kanssa. He pitivät sekä Pietilää, Viinikkaa että Hempuraa niin kauan, että heidän poikansa Antti otti vastuun Hempurasta. Antin pojat Pekka ja Jaakko ovat kahdestoista sukupolvi suoraan alenevassa polvessa Hempuralla.
Hempuran torppia olivat Koivuniemi, Markkola, Myllymäki, Mäkipää, Sarkaluoma ja Korpula.
Intti välillä vaikeuksissa
Intin isäntänä oli 1500-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Mauritz Sigfridinpoika Penko. Häntä talossa seurasi kolme isäntää ilman sukulaisuussuhdetta toisiinsa. Välillä Intti oli joinakin vuosina kyvytön maksamaan veroa.
Vuonna 1657 Intin isännäksi tuli Thomas eli Tuomas Tuomaanpoika. Intti joutui vaikeuksiin neljä sukupolvea myöhemmin, kun isäntä Henrik kuoli 34-vuotiaana kurkkupaiseeseen. Leskeksi jäänyt Henrikin vaimo Valpuri oli Hempuran tyttäriä. Hän ja saman perheen vanhin poika Yrjö yrittivät jatkaa talon pitoa. Perheen nuorempi poika meni Intin Vuorenmaan torppariksi. Hän kuoli Turun vankilassa. Kun äiti Valpuri kuoli, isäntä Yrjö muutti perheineen Teiskon Kahanpäähän.
Intin uusi omistajasuku tuli Vesilahden Palhon Knaapilta. Isännäksi tuli Henrik Henrikinpoika. Neljä polvea myöhemmin isäntä oli Tobias Intti, jonka vaimo oli Matilda Hempura. Perheeseen syntyi kymmenen lasta.
Perheen vanhin poika Arvid Evert jatkoi Intin isännyyttä ja toiseksi vanhin poika Tobias meni Intin Vuorenmaan isännäksi. Perheen nuorimmat pojat Lauri ja Uuno kaatuivat vapaussodassa Pälkäneen taistelussa 25. huhtikuuta vuonna 1918.
Arvidin poika Paavo oli Intin viimeinen isäntä, joka kantoi Intti-nimeä. Hän meni naimisiin Aira Anttilan kanssa, joka oli Karjalassa kaatuneen Tauno Anttilan leski. Tänä päivänä Intin isäntä on Airan pojanpoika Tapio.
Intin torppia olivat Anttila, Hakala, Mikkola ja Vuorenmaa.
Pengonpohjassa oli näiden torppien lisäksi Hyhkyn Lepokorpi ja Hatanpään Nukari ja Valleri.
TORBJÖRN NIKUS
