Niin sanottu Suomen malli on tuonut vakautta, ennustettavuutta ja reagointikykyä Suomen työmarkkinoille aina mallin sopimisesta 1940-luvulta lähtien. Talvisodan melskeissä työnantajat hyväksyivät työntekijät neuvottelukumppaniksi työmarkkinoita koskevissa asioissa.
Vuosikymmenet kestänyt järjestelmä alkoi rakoilla viime vuoden lopulla, kun metsäteollisuuden työnantajia edustava Metsäteollisuus ry kertoi, ettei se neuvottele enää yleissitovia työehtosopimuksia. Teknologiateollisuus ry jatkoi samaa työnantajien linjaa viime viikolla. Teknologiateollisuuden ilmoitus oli toki pehmeämpi, mutta tavoite samansuuntainen Metsäteollisuuden kanssa. Pitkässä juoksussa tavoitteena lienee työntekijöiden palkka- ja työehtojen heikentäminen.
Julkisesta keskustelusta on välittynyt kuva jäykistä työmarkkinoista ja haluttomuudesta tehdä paikallisia sopimuksia. Kuva on kuitenkin täysin väärä. Aloillamme on pitkät paikallisen sopimisen perinteet, ja niistä ovat hyötyneet molemmat osapuolet. Yleissitovan työehtosopimuksen mukaan lähes kaikesta on voitu sopia paikallisesti.
Keskustelu on voinut olla tarkoituksenhakuista, sillä työnantajia ovat haitanneet yleissitovat minimityöehdot, joiden alle paikallisesti ei ole voinut sopia. Tällä on tietysti suojattu työntekijöiden työoikeuksia.
Onko nyt mietitty lainkaan sitä, että jos työehtosopimukset ovat yrityskohtaisia, mitä se tarkoittaa eri yrityksille? Lähdetäänkö sitten harrastamaan polkuhinnoittelua työntekijöiden kustannuksella? Kuinka moni yritys tippuu kelkasta ja kuinka moni työntekijä jää työttömäksi? Kokemuksemme mukaan yritykset kaipaavat näköalaoja tulevaisuuteen sekä varmuutta. Voi vain kuvitella minkälaisia epävarmuustekijöitä tulevaisuudessa on luvassa.
Paikallisen sopimisen vaihtuminen paikalliseen saneluun näkyy nopeasti heikkenevinä työehtoina ja pienenä palkkana. Yhteiskunnan tasolla se tarkoittaa pienempää verokertymää ja hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaikeutuu.
Paikallisen sopimisen kolmikantainen työryhmä ei ole päässyt pohdinnoissa pitkälle. SAK:n tiedotteen mukaan: ”tähän mennessä työnantajaosapuoli ei ole ollut halukas kompromisseihin ja voi kysyä, onko kyseessä aito tarkoitus edistää paikallista sopimista vai enemmänkin halu murtaa nykyinen työmarkkinajärjestelmä?”.
Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon viesti on selvä: ”Teollisuusliitto neuvottelee jatkossakin jäsentensä työehtosopimukset ja on valmis tarvittaviin toimiin sopimusten aikaansaamiseksi.”
Heidi Koivisto
Ylöjärven kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (sd.), pääluottamushenkilö, Teollisuusliiton hallituksen jäsen
Anu Lammi
pääluottamushenkilö, Teollisuusliiton hallituksen jäsen
