Pari vuosikymmentä julkista hallintoa riivannut soteuudistus näyttäytyy Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävimpänä muutostarpeena. Sotea suurempi uudistustarve ei juuri uutisoinnissa näy, vaikka se on mitaltaan noin kolminkertainen soteen nähden. Kyse on eläkepommista.
Suomalaisten eläkkeistä 25 prosenttia maksetaan matalan riskin sijoitusvoitoilla, mutta 75 prosenttia niistä maksaa työssäkäyvät. Samoin teki edellinen sukupolvi vuorollaan. Kyseessä on siis eräänlainen kiertokirjejärjestelmä, joka on perustunut bruttokansantuotteen ja väestön kasvuun.
Tulevaisuuden eläkerahoitus näyttää isoja toimenpiteitä vaativalta. Kun katsotaan väestökehitysennusteita, voidaan nähdä, että eläkkeensaajien määrä kasvaa ja työikäisten määrä pienenee. Samoista ennusteista voidaan todeta, että nykytahtinen väestön kasvu Tampereen seudullakin taittuu 2030-luvun alkupuolella. Samoin Ylöjärvellä. Yhtälö ei tule tällä menolla kestämään.
Viime vuosina kaupunkimme väkiluvun kasvu on hävinnyt kilpailijoille (Pirkkala, Nokia ym.). Kasvun johtaminen ei ole toteutunut tuloksekkaasti. Nykyinen kasvumme on lähes samaa luokkaa kuin kehyskaupunkien takana olevilla kunnilla. Haasteemme on ollut kasvun jääminen tulevaisuuteen, kun kilpailijat kasvavat nykyhetkessä. Tämä suunta on muutettava vauhdilla.
Onneksi aihioita on sekä lyhyen että pitkän aikavälin muutoshankkeisiin. Näistä keskeisimpänä keskustan Kuruntien varsi, Teivo-Mäkkylän alueet, suhteellisen laaja nykyinen elinkeinorakenne sekä mahdollisuus liittyä seuturaitiotien verkostoon. Viimeksi mainittu pitkälti muiden hankkeiden kirittäjänä.
Jokerikorttina voidaan ajatella toiveet kouluasteen kohottamisesta edelleen toisesta asteesta ylöspäin tukemaan elinkeinoelämän osaajatarpeita ja nuoren, kansainvälisen työikäisen väestön sitoutumista alueeseen. Kansainvälisen ja maahan muuttavan työikäisen väestön kasvu on huoltosuhteen kestäväksi saattamisen perusedellytyksiä koko Tampereen seudulla jo 2020 luvulla.
Ylöjärven kasvuun investoimisen varmistaminen pitäisi olla kuntapäättäjän ja viranhaltijan tärkeä intohimo. Pelkkä intohimo ei tosin riitä. Tarvitaan ihmisläheistä kasvun tulosjohtamista
Painokas kasvutavoite ei tarkoita, että muut asiat jätetään taka-alalle. Päinvastoin. Kasvu varmistaa yksityisten ja julkisten palveluiden kehittämisen ja alueellisen kattavuuden myös tulevaisuudessa. Jos riittävä kasvu jää toteutumatta, kunnan taloudelle ja palveluille on uhkana käydä kuten eläkkeiden rahoitukselle. Kilpailevat vaihtoehdot tuntuvat kiinnostavammalta, työssäkäyvien osuus-, elinkeinoelämän tuomat hyödyt – ja veropohja supistuvat.
Kasvun ykköshankkeisiin on ladattava kunnolla virtaa samalla kun panostetaan kaupunkimarkkinointiin. Tampereen suunta ja Kuruntien seutu keskustassa on valmistettava vauhdikkaasti tiiviiksi, vihreän viihtyisäksi elinympäristöksi tuhansille uusille asukkaille ja yrityksille.
Hyvä olisi, jos raitiotien kiskot näkyisivät nauhatehtaan suoralla jo tulossa. Niiden seurauksena tuntuva maan arvonnousu, uusien asuin- ja yritysalueiden kiinnostavuus ja yksityinen investointihalukkuus vauhdittaisi kasvua. Tämä kirjoitukseni on osin jatkoa edelliseen Mörkö ja Ilmasto-kirjoitukseeni.
Timo Halttula
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n hallituksen jäsen, kuntavaaliehdokas (vihr.)
Kommentointi on suljettu.