Tietoa sanotaan INFORMAATIOksi. Tiedämme asioita.
Syötämme tietoa koneille jotka käsittelevät, muuntavat, laskevat, tallettavat, siirtävät sitä. Koneen perusrakenne muistuttaa meidän kehoamme, aivojamme, tietoisuuttamme ja mieltämme. Olemmehan käsittelykyvyn sinne osanneet miettiä ja rakentaa – sekä hyvässä että pahassa. Koneet vain on koottu erilaisista materiaaleista kun ihminen.
Katsotaan konetta tarkemmin, ensin rakenne. Kovo eli hardware sisältää MATERIA-rakenteet: rungon, virtalähteen, toimielimet (input), kuten näppäimistö, hiiri, mikrofoni, kamera, väylät, keskusyksikkö (CPU eli aivot), muisti, verkko. Ulostulot (output): näyttö, äänilähde, tulostin, verkko (muun muassa internet). Koneen käynnistys: tarvitaan vielä (ENERGIA, Power On).
Eikö vain, ihmiselläkin on samat rakenteet, biologinen materia, keho, aistit, informaation käsittelykyky, aivot, ajattelu, tietoisuus, mieli, toiminta. Ja energiaksi ruokaa ja juomaa.
Koneessa tarvitaan se informaation käsittelyolio, ohjelmisto, softa tai pehmo (software).
Käynnistyessään kone (herää), testaa itsensä sen muistiin kiinteästi ohjelmoidusta BIOS-muistista. Ensin se testaa ovatko elimet paikoillaan POST (Power On Self Test). Tehtyään sen BIOS alkaa ladata tietystä muistipaikasta käyttöjärjestelmää, joka on varsinainen koneen tietoisuuden pohja sekä sen päälle ihminen – koneen käyttöliittymä, jonka avulla sitten kommunikoimme koneen kanssa. Joten hereillä on.
Ja koneen mieli on varsinaisesti siihen ladatut ohjelmistot, kuten ihmisellä erilaiset ajatukset. Niitä löytyy joka lähtöön mitä erilaisimpiin tarpeisiin. Vain sovelluksen käynnistys ja juttelemaan.
Jokaisessa eri ohjelmassa on sitten oma toimintamieli ja käyttöliittymä. Ja ne, kuten ihmisilläkin, jokainen tuppaa olla erilainen? Vai oletteko eri mieltä?
Vielä, pakotetusti, ihmisen on oltava koneen kanssa samaa mieltä, vaihtoehtoja ei vielä ole tarjolla. Toive on, että kone oppisi jotain ihmiseltä, osaisi muuttaa käytöstään?
Testailtuani satoja ohjelmia, ne ovat joko melko samaa mieltä kanssani tai sitten eivät. En ole kaikkien kanssa samaa mieltä, ne eivät toimi riittävän laadukkaasti. Varsinaisesti ohjelmiston suunnittelijat ja ohjelmoijat ovat vastuussa siitä, kuinka kone toimii, mikä on logiikka ja minkälainen on käyttöliittymä. Kone vain tekee siihen koodatun algoritmin (toimintaresepti) mukaan sen, mitä ohjelmoija käskee.
Käyttöjärjestemät ja käyttöliittymät, kuinka erilaisia niitäkin löytyy: NewDOS, DRDOS, MSDOS, WINDOWS, UNIX , LINUX, MacOS, NeXT STEP, BeOS… Sinänsä huima kehityshyppy muutamassa kymmenessä vuodessa ihmiselle ja tieteelle.On pystytty näin lyhyessä ajassa luomaan ennenkokematon tuote, informaation ihmekone. Tarvittu lukemattomia teorioita, keksintöjä, kokeita ja kehitystyötä että olemme tämän saavuttaneet! Hieno saavutus, mutta ovatko aivomme nyt saamassa kovan kilpailijan?
Kehitys kiihtyy edelleen. Kvanttitietokoneet, tekoäly, oppivat koneet, robotit, itseohjaavat kulkuvälineet, koneen kytkeminen ihmiseen, aivoihin, mieleen… Kone saanee tulevaisuudessa aina paranevan omankin mielen, mitähän mieltä se sitten on? Mihin sattuma ja mielikuvitus meidät tulevaisuudessa vielä vievätkään – ja sitten koneen mielen avustuksella, ohjaamana, käskemänä? Mietipä sitä.
REINO REHN
