On teemanumeron aika. Tämän viikon lehden sivut 11–26 käsittelevät autoilua ja liikennettä. Vaikka Ylöjärvelläkin keskusteluihin nousee kovin usein joukkoliikenne ja viime aikoina etenkin ratikka, täytyy muistaa, että tässä pitäjässä on liikennekäytössä reilusti yli 22 000 autoa. Autoilu ja liikenne koskee käytännössä ihan jokaista ylöjärveläistä.
Autokuume on riivattu tauti. Se tietää yleensä rahanmenoa. Jostain kumman syystä autokuume nousee aina keväisin. Itse olen saanut tätä kuumetta aiheuttavan viruksen ihan liian usein, vaikka se varmasti mukavampi onkin kuin koronavirus.
En koe olevani ”autohullu”. Sellaiseksi voisi kutsua paria hyvää ystävääni. Silti minäkin muistan jokaisen vekottimen, jonka olen hankkinut: Mazda 323 BF, Toyota Corolla FX GT, Toyota Corolla E90, Toyota Corolla E100, Toyota Corolla E110, Toyota Avensis T220, Citroen XM 2.0i, Ford Focus I, Opel Astra G, Nissan Qashqai J10, Toyota Avensis T270, Honda Civic Tourer Sport, Volkswagen T-Roc.
Yleensä autokuumeeni syttyy nopeasti ja siitä kuluu enimmillään kaksi viikkoa, kun uusi kaara on jo alla. Kaikki hankkimani menopelit ovat olleet jokainen omalla tavallaan mieleenpainuvia.
Ruosteinen Mazda oli ensimmäinen. Se piti hankkia, jotta pystyin hoitamaan kesätyöt Coca-Cola Finlandilla. Toyotat ovat pääsääntöisesti pelittäneet erinomaisesti ilman vikoja. Iso sitikka oli 20 vuotta sitten pramea automaatti mutta ei kovin hyvä talviauto. Focus saa puhtaat paperit, mutta Astra oli surkea ilmestys, joka oli jatkuvasti ”pajalla”. Sen jälkeen perheemme autot ovatkin olleet verrattain uusia, joten ongelmia ei ole juurikaan ollut. Kahdessa viimeisimmässä varustelu on ollut huippuluokkaa. On kumma, kun autoon saa jonkin ylellisyyden, siitä ei muka voi enää luopua. Todellisuudessa pärjäisi vähemmällä.
Toivottavasti pian saa vaihtaa alle suvikumit. Se tietää sitä, että maa on sula, lumet ovat pääosin kadonneet, kesä on tulossa ja kenties koronatilannekin on alkanut helpottaa. Ja auton sisällä kuuluu hiljaisemmat rengasäänet.
