Koronakriisin vallattua ajatukset ja uutiset luultiin, että ilmastonmuutos jää taka-alalle. Ajateltiin ettei siitä riitä puheenaihetta akuutin terveyskriisin velloessa. Ilmastonmuutos tulikin uutispalstoilla unohdetuksi. Käytännön teoissa on kuitenkin käynyt aivan toisin.
Korona on lopulta aikanaan vain yksi musta joutsen, joka tuli, viipyi, jätti jälkensä ja meni. Se ei hetkauta ilmastonmuutosta. Mielenkiintoista, että vaikuttavat läpimurrot ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ovat syntyneet juuri koronavuodesta 2020 alkaen. On nähty valtavia askeleita politiikassa, yritystoiminnassa ja rahoitusmaailmassa. Globaalina politiikan esimerkkinä Kiinan itselleen asettamat hiilineutraaliustavoitteet sekä EU:n ja Suomen vihreän elvytyksen volyymit.
Elinkeinoelämän puolella tunnustetaan laajasti hiilijalanjäljen merkitys tuotteen markkinakelpoisuuteen ja säteilyvaikutus ulottuu myös alihankintaverkostoihin. Rahoituslaitokset määrittelevät hiilijalanjäljen riskiksi, jonka suuruus heikentää rahoituksen ehtoja. Mallit etenevät siihen, että tulevina vuosina rahoitusta hankkeisiin voi saada vain, kun hiilijalanjälkeä ei ole lainkaan. Ohjausvaikutus tulee olemaan valtava aina maataloudesta järeään teollisuuteen.
Ilmastonmuutos ei ole jäänyt koronakriisin varjoon myöskään siitä syystä, että se on mittaluokkaa suurempi kriisi kuin korona. Eroa on kuin kympillä ja tonnilla. Koko maailma siirtyy hiilineutraaliin kiertotalouteen. On selvää, että yritykset tai toimialat, jotka eivät vastaa ilmastonmuutokseen, tulevat menemään nurin alkaneen vuosikymmenen kuluessa. Ne menevät nurin joko asiakkaiden, rahoittajien tai työntekijöiden kaikkoamisen vuoksi. Todennäköisesti niiden kaikkien vuoksi.
Yhtä selvää on, ettei kiertotalous ja ilmastonmuutoksen vaatimukset kohdistu vain yksityiseen sektoriin. Ilmastonmuutostyön laiminlyönnistä nurin menevien listalle voi lisätä myös sen laiminlyövät kunnat. Kunnille tulee samat vastaavat vaatimukset. Kunnat tarvitsevat hyviä työntekijöitä, laajaa asukas- ja elinkeinopohjaa sekä lainarahaa investointeihin hyvillä ehdoilla. Ylöjärvenkin on investoitava kasvuun ja investoinnit on tehtävä kannattavasti eli vihreästi.
Rahoituslaitokset näkevät riskiksi löperön ilmastotyön, ja ehdot ovat siten huonot tai lainaa ei saa ollenkaan. Rahoitusehdot ovat tulevaisuudessa paremmat esimerkiksi puurakennuksille kuin betonirakennuksille. Puukoulun elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on betonikoulua matalampi (Moisio, Huuhka UTA 11.2.2021). Infrahankkeissa esimerkiksi raitiotieverkosto saa lainarahaa ja tukea paremmilla ehdoilla kuin vaikkapa lisäkaistojen tai parkkihallien rakentaminen.
Tärkeiden investointien edulliset rahoitusehdot eivät toki yksin voi olla kunnan motiivina, vaan vihreät valinnat on tehtävä siksi, että ne ovat oikein ja parantavat yritysten toimintaedellytyksiä sekä asukkaiden elinympäristöä. Samalla kun voimme iloita oikean suuntaisista pikkuaskeleista ilmastotoimissa, puun takana lymyää valtava mörkö. Mörkö on nimeltään Luontokato. Sen vaikutus on kertaluokkaa ilmaston muutosta suurempi. Eroa on kuin tonnilla ja miljoonalla.
Luontokatotyössä emme edesvastuuttomasti voi piiloutua globaalien, itseämme isompien, hiilisaastuttajien piippujen taakse. Se mörkö meidän on kohdattava ihan omilla ja yhteisillä rannoillamme, pihoillamme, pelloillamme ja metsäpalstoillamme.
Timo Halttula
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen ja Yrityspalvelun hallituksen jäsen, kuntavaaliehdokas (vihr.)
