Autoala ja tieliikenne ovat isosti läsnä suomalaisten elämänpiirissä. Kotitalouksilla on noin 2,7 miljoonaa autoa, ja maassamme on liki 78 000 kilometriä maanteitä. Liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja sanoo, että autoala ja tieliikenteen toimintasektori tarjoavat hänelle mukaansatempaavan, muuttuvaisen sekä sisällyksekkään työn. Hänen mukaansa kevät ei nostata suomalaisissa autokuumetta, vaan se kohoaa tarpeesta. Tällä hetkellä autokauppoja tekevät ihmiset pohtivat erityisesti menopelinsä käyttövoimaa. Elämme käyttövoiman murroksessa.
Suomalainen on erittäin kiinnostava autoalan ja tieliikenteen vinkkelistä. Noista maailmoista tuotettava ja jalostettava tieto on tamperelaisen Hanna Kalenojan arkea. Hän työskentelee liikenteen erityisasiantuntijana valtakunnallisessa Tieliikenteen Tietokeskuksessa.
Suomessa on runsaat 2,7 asuntokuntaa, niistä Pirkanmaalla on noin 260 000 kattilakuntaa. Suomalaisilla on käytössään noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa. Autot koskettavat siis tavalla tai toisella valtaosaa kansalaisistamme.
Hanna Kalenojan mukaan suomalaista autoalaa leimaa suuresti juuri tällä hetkellä käyttövoimamurros. Kaukana takanapäin on aika, jolloin kansalaiset arpoivat kahden vaihtoehdon, bensan tai dieselin, kesken.
– Hybridit ovat vallanneet alaa. Sähköautoista puhutaan paljon, ja ne tekevät voimakkaasti tuloaan. Käyttövoimatarjottimella ovat myös bio- ja maakaasu. Keskusteluissa vilisevät lisäksi synteettiset polttoaineet. Etenemme vetyaikakautta päin, hän sanoo.
Kalenoja muistuttaa, että suomalaiset autoilijat ja autonhankkijat ovat erittäin valveutuneita, ja he seuraavat tarkasti aikaansa. Autoa ei osteta kuin sikaa säkissä.
– Autokaupoilla ostajat ottavat tarkasti selvää eri asioista; he perehtyvät vaihtoehtoihin hyvin kattavasti jo ennen myymälöihin poikkeamistaan. Olennaista onkin, että automyyjä osaa kysyä oikeat kysymykset ja selvittää asiakkaan arjesta ratkaisevat seikat. Verkkomaailma on suurena apuna ja tiedonlähteenä, hän kertoo.
Kalenoja muistuttaa, että käyttövoiman muutosvaihe kestää ainakin seuraavat 15-20 vuotta, ja niidenkin aikana syntyy uusia innovaatioita, ja teknologia laukkaa eteenpäin.
– Kenenkään ei kannata olla huolissaan, että uusien käyttövoimien vallankumous tapahtuisi hetkessä. Muutos etenee ihan normaalisti, eli autot voivat palvella käyttäjiään koko elinkaarensa ajan. Kiirettä ja pakkoa ei ole, hän rauhoittelee.
Turvallisuus paranee, päästöt vähenevät
Suomessa autokanta on tunnetusti Euroopan vanhinta.
– Meillä on käytössä tälläkin hetkellä runsaat 900 000 yli 15-vuotiasta autoa. Kun lukua vertaa koko 2,7 miljoonan auton koko kantaamme, niin tunnistamme ison kuva, Hanna Kalenoja herättelee.
– Vuosina 2004-2008 käyttöönotettuja autoja on kutakin vuosikertaa liikenteessä yli 120 000 kappaletta, hän lisää.
Kalenoja toteaa, että maahamme tuodaan nykyään varsin paljon käytettyjä autoja, joiden markkinat vetävät hyvin.
Suomessa rekisteröidään keskimäärin 110 000-120 000 uutta autoa vuosittain. Koronavuonna 2020 ensirekisteröintejä kertyi 96 000 kappaletta.
Muualla Euroopassa henkilöautot päätyvät romuttamolle noin kolmea tai neljää vuotta aikaisemmin kuin Suomessa. Meillä autot palvelevat käyttäjiään keskimäärin 21 vuotta.
Kalenoja muistuttaa, etteivät korkeaikäiset autot ole päästöystävällisiä eivätkä ne ole kaikista turvallisimpiakaan.
– Lainsäädäntö määrää autoihin turvallisuutta edistäviä asioita, mutta meidän suosimamme autojen pitkät elinkaaret estävät ja hidastavat uusimpien turvallisuusteknologioiden käyttöönottoa. Uusissa autoissa on vakiona järjestelmiä, jotka estävät onnettomuuksien syntymisiä. Lisäksi monet parannukset lieventävät vaurioita, mikäli onnettomuus sattuu, hän teroittaa.
Suomalaiset ovat merkkiuskollisia
Automerkeissä riittää.
Hanna Kalenoja sanoo, että parikymmentä automerkkiä on maassamme omassa top-kärjessään. Joukko autoilijoista suosii harvinaisia merkkejä, niiden luettelossa on nelisenkymmentä vaihtoehtoa.
– Ensirekisteröidyistä autoista viime vuonna oli ehdoton ykkönen Toyota runsaalla 13 0000 rekisteröinnillä. Kaikista harvinaisin oli Lada, jota rekisteröitiin yksi kappale. Harvinaisten listalla ovat lisäksi esimerkiksi Cupra ja Ferrari, hän kertoo.
Kalenoja toteaa, että varsin moni päätyy tuttuun autobrändiin, koska ostaja antaa painoarvoa huolto- ja korjausmahdollisuudelle sekä jälleenmyynnille.
– Suomalaiset ovat hyvin merkkiuskollisia, hän kiteyttää.
Autoharvinaisuuden hankkija ei murehdi sitä, että samanlaista menopeliä on myyty vain vähäinen kappalemäärä. Kalenojan mukaan harviaismerkkiin turvautuva tuntee esimerkiksi varaosien hankkimisen haasteet.
– Nämä ihmiset ajattelevat kääntäen eli heistä vähyys on mielenkiinnon ja haluttavuuden tae.
Tarve nostattaa kuumetta
– Todellinen tarve nostattaa suomalaisessa autokuumeen, Hanna Kalenoja tietää.
Hän sanoo, että tyyppisuomalainen innostuu uudesta autosta ja aktivoituu sellaista etsimään, kun entisen palvelijan mittarin kilometrimäärä alkaa hälyttää.
– Moni autonvaihtaja saa kimmokkeen myös autonsa vaihtoarvosta ja mahdollisesta välirahasta. Maassamme käytössä olevassa systeemissä auto on perinteisesti keskeinen vaihdon väline. Tyypillistä ei ole se, että auto ostetaan tuliteränä ja ajettaisiin loppuun saakka, Kalenoja avaa.
Korona-aika on lisännyt ihmisten kiinnostusta autoon.
– Joukkoliikennettä on karsittu. Jotkut puntaroivat turvallisuutta ja haluavat taittaa työmatkansa omassa autossa. Tarve voi syntyä myös työpaikan tai asunnon vaihdosta. Hankinta tulee useasti ajankohtaiseksi myös muissa elämää mullistavissa asioissa.
Liisaus ja kimppa-autot harvinaisia
Yksityiset ihmiset eivät ole omaksuneet vielä suuresti auton liisausta. Hanna Kalenoja kuvailee, ettei vaihtoehto ole vielä iskenyt läpi suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Kotitalouksille autojen liisaaminen ei ole valtavirtaa. Yksityisistä autonhankkijoista hieman yli 40 prosenttia maksaa autonsa riihikuivalla tai ottaa tarkoitusta varten pankkilainan. Osamaksuun turvautuu 55 prosenttia autonhankkijoista. Vain 4 prosenttia valitsee liisaamisen, hän listaa.
Suomessa on puhuttu 20 viime vuotta yhteiskäytössä olevien kimppa-autojen puolesta. Kalenojan mukaan kimppa-autojen suosio ei ole saanut tuulta siipiensä alle.
– Tie on kivinen. Systeemille ei ole löytynyt liiketaloudellista perustaa. Näköpiirissäkään ei ole mitään sellaisia merkkejä, jotka ennakoisivat kimppa-autoille nykyistä parempaa tulevaisuutta.
”Suomalaiset ovat huolellisia”
Suomalaisten luonteen piirteet konkretisoituvat myös automaailmassa. Hanna Kalenoja korostaa, että autoilijat katsastuttavat autonsa ajallaan, ja he maksavat ajoneuvoverot kunniakkaasti.
– Valvontaakin on paljon. Poliisiautoissa on skannauslaitteet, joilla sinitakit näkevät, onko liikenteessä olevien autojen katsastukset hoidettu ja verot maksettu, hän huomauttaa.
Kalenoja muistuttaa, että suomalaiset pulittavat valtiolle erilaisina liikenteen veroina noin kahdeksan miljardia euroa.
– Summa ei ole yhdentekevä, hän herättelee.
MATTI PULKKINEN
