Karhelaisen Esko Lammin kirja Erkki Sokajärvestä on nyt saatavilla myös äänikirjana.
Historiantutkija ja tietokirjailija Esko Lammi hämmästyi viime vuonna, kun hän sai yhtäkkiä yhteydenoton Ruotsista.
Ruotsalainen kustantamo Lind & Co halusi tehdä äänikirjan hänen vuonna 2017 julkaistusta Kalterijääkäristä kolmen sodan rintamakomentajaksi – kirjastaan.
Äänikirja julkaistiin toimittaja Jalmari Laineen lukemana tämän vuoden helmikuussa.
Lammi on tyytyväinen siihen, että äänikirjat ovat lyöneet viime vuosina läpi.
– Joillekin kirjan alusta loppuun lukeminen on liian iso urakka, ja he mieluummin istuvat ja kuuntelevat sen. Toiset taas tykkäävät kuunnella äänikirjoja lenkillä tai koiraa ulkoiluttaessaan. Myös vanhemman väen voi olla jo vaikeampi lukea.
Sokajärvi talvisodan aikaan Tolvajärvellä.
Aineistoa tyttärentyttäreltä
Kalterijääkäristä kolmen sodan rintamakomentajaksi -kirja kertoo esimerkiksi Kajaanissa ja Keuruulla asuneesta everstiluutnantti Erkki Sokajärvestä, joka oli merkittävällä tavalla mukana niin sisällissodassa kuin toisessa maailmansodassakin.
Niin ikään ammattisotilaana toiminut kapteeni evp. Esko Lammi sai toimeksiannon kirjan kirjoittamiseen Marja Sorvajärveltä, jolla oli koti täynnä Erkki-papan sota-ajan aineistoa.
– Marjalla oli valtava määrä aineistoa: muun muassa karttoja ja kirjeenvaihtoa 1920-luvulta alkaen. Siinä olisi ollut aineistoa kirjoittaa vaikka toinenkin kirja. Otin sotilaallisen puolen käsittelyyn, mutta liippaan vähän myös romantiikkaa ja henkilökohtaisia asioita, ja mukana on myös erikoisuuksia, kuten Erkin ja vaimon kirjeenvaihtoa rintamalta.
Mutta kuka oikeastaan oli Erkki Sokajärvi?
Lyhyt tuomio vankilassa
Erkki Sokajärvi oli mukana historiallisissa tapahtumissa jo lukioikäisenä.
Hän auttoi isänsä kanssa vuosina 1916-1917 Saksaan jääkärikoulutukseen lähtevien saattamisessa Kajaanista Hyrynsalmelle, ja joutui siksi venäläisten vangitsemaksi talvella 1917.
Erkki joutui vankilaan, mutta onnistui tekemään ylioppilaskokeensa Katajanokan sellissä.
Venäjän vallankumouksen tähden Sokajärvi vapautui vankilasta vain muutaman viikon rangaistuksen jälkeen – paljon pahemminkin olisi voinut käydä.
Suojeluskunnasta sotilaspiirin päälliköksi
Vuonna 1917 Kajaanin perustettiin suojeluskunta, jonka toimintaan myös Erkki Sokajärvi osallistui.
Sisällissodassa hän toimi Kajaanin sissirykmentin joukkueenjohtajana ja myöhemmin komppanian päällikkönä. Rykmentti osallistui muun muassa Kuopion, Viipurin ja Varkauden valtauksiin.
Sisällissodan jälkeen Erkki Sokajärvi toimi muun muassa sotilaspiirin päällikkönä, meni naimisiin ja sai tyttären.
Pajarin apuna komentajana
Talvisodan sytyttyä marraskuussa 1939 majuri Erkki Sokajärvi sai päämajasta käskyn perustaa Mikkelissä Sissipataljoona 2.
Joulukuussa pataljoona lähettiin tukemaan kuuluisan everstiluutnantti Aaro Pajarin johdolla käytäviä Tolvajärven–Ägläjärven taisteluita.
Myöhemmin Erkki Sokajärvi siirrettiin pataljoonan komentajan tehtävistä Aaro Pajarin avuksi rintamalohkon komentajaksi.
Kesäkuussa 1941 Sokajärvi perusti Jalkaväkirykmentti 48:n III pataljoonan ja siirtyi sieltä rykmentin I pataljoonan komentajaksi aina huhtikuuhun 1944 asti, jolloin hän sai sydänkohtauksen.
Kirjan kirjoittajan mukaan Sokajärvellä oli monta kertaa mahdollisuus päästä siistimpiin sisähommiin, mutta tämä ei halunnut, koska ”oli niin kiintynyt omiin miehiinsä”:
– Hän kirosi välillä saappaat märkinä esikunnan miehet helvettiin, kun oli itse rintamalla. Mutta hän oli rintamakomentajuuteen niin sopeutunut, ettei halunnut millään lähteä pois ja jättää pataljoonan miehiä, vaikka hänellä olisi moneen kertaan olisi ollut mahdollisuus päästä päälliköksi koulutuskeskukseen.
Ankaraa elämää myös eläkkeellä
Sydänkohtauksen jälkeen Sokajärvi evakuoitiin. Toivuttuaan hän jatkoi vielä töitä muun muassa koulutuskeskuksessa, kunnes eläköityi ja aloitti uuden elämän Mouhijärvellä maatilalla.
Kirjan kirjoittaja Esko Lammi oppi kirjaa kirjoittaessaan, kuinka ”rivisotilaan ja upseerin tehtävissä oli samat murheet ja kuinka elämä oli varsin ankeaa nykypäivän mittapuussa”.
Lammi oppi myös, kuinka järjestelmällistä ja uhrautuvaakin Sokajärven elämä oli ollut.
– Koko hänen elämänsä oli palvelusta isänmaan hyväksi: hän saattoi jääkäreitä jo lukiolaisena. Työ ja ankarien sotaolosuhteiden hoitaminen oli koko ajan etusijalla.
Myös eläköitymisen jälkeinen elämä oli raskasta pientilalliselle, elanto tuli lehmistä, viljan viljelystä ja eläkkeestä.
Sokajärvellä oli toisaalta myös aikaa harrastaa.
– Taidemaalaus oli Erkin lempiharrastus. Hän maalasi 50-luvulla arvokkaita ja hienoja tauluja ja teki kuvia ihmisistä pitkin Mouhijärven ympäristöä.
