Punarinta on varmasti monelle tuttu lintulaji. Punarinnan runsastuminen on jatkunut jo pitkään ja laji pesii entistä useammin myös pihapiirissä.
Nimensä mukaisesti linnulla on kauniin punainen rinta, josta sen helposti tunnistaa. Aikaisempi nimitys punarintasatakieli on myös varsin totuuden mukainen, koska punarinta on taiturimainen laulaja. Muuttomatkaltaan saavuttuaan huhtikuun lopulla se saattaa olla äänessä lähes vuorokauden ympäri. Toukokuussa lauluinto laimenee ja laulu keskittyy lähinnä aamu- ja iltahämäriin. Tällöinkin punarinta jatkaa lauluaan muita lintuja pidempään.
Punarinta on kuulunut eteläisen Suomen lajistoon jo pitkään. Myös Keski-Euroopassa se on yleinen pesijä. Punarinta on yksi niistä lajeista, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksesta.
Vielä 1930- ja 1940-luvuilla punarinnan esiintymisen pohjoisraja kulki aikalailla Oulun korkeudella ja vielä 1970-luvulla laji oli Lapissa varsin harvinainen. Nykyisin punarintaan törmää varsin usein jo Muonion korkeudella ja runsastuminen jatkuu edelleen.
Yksittäisiä punarintoja on talvehtinut Suomessa jo vuosikymmenien ajan enempi tai vähempi onnistuen. Punarinta on herkkä laji pakkasten suhteen. Punarinta on aikainen saapuja keväällä ja takatalven yllättäessä lintuja on tuhoutunut runsaasti. Ensimmäisien punarintojen saapuessa on usein vielä hanget maassa ja linnut koettavat löytää ravintoa ensimmäisistä pälvipaikoista. Nykyisin talvehtimiset onnistuvat entistä useammin ja yleistynyt lintujen talviruokinta on auttanut asiaa.
Punarintoja on suuresti auttanut syksyjen lämpeneminen. Usein punarinta tekee kaksi poikuetta kesässä. Pesimäkausi saattaa venyä pitkään, jos toinen poikue syntyy vasta elokuussa. Tällöin syysmuuttokin venyy varsin pitkälle ja ensimmäiset pakkaset saattavat verottaa kantaa. Toisinaan myös punarinnan talvehtimisalueilla voi talvi olla ankara ja kylmä. Tällöin myös Suomen kannat romahtavat seuraavana kesänä. Lämpöiset kelit ovat punarinnalle tärkeitä.
On myös muita lintulajeja jotka pesivät useamman kerran kesässä. Tiltaltti pesii usein jopa kolme kertaa kesän aikana. Niin tiltaltti kuin punarintakin ovat pesintäaikaan varsin hiljaisia ja piileskeleviä lajeja. Pesinnän jälkeen syyskuussa lauluvire löytyy uudelleen.
Punarinnalla, kuten muillakin hyönteissyöjillä, ravinto käy syksyllä vähiin. Punaarinta joutuukin turvautumaan puutarhan marjoihin sekä luonnossa villinä kasvaviin vadelmiin, viinimarjoihin ja mustikkaan. Ilmaston lämpeneminen ja kesäisten kelien jatkuminen pidempään on helpottanut niin punarinnan kuin monen muunkin eteläisen lintulajin elämää.
Vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten punarinta pesi ainoastaan synkissä kuusikoissa tai kuusivaltaisissa sekametsissä. Kuten muillakin hämärissä kuusikoissa elävillä lintulajeilla myös punarinnalla on nappimaiset, tummat ja suuret silmät. Ne soveltuvat erinomaisesti näkemään hämärissä olosuhteissa.
Yksi syy punarinnan runsastumiseen on Suomen jatkuva kuusettuminen. Lehtimetsät ovat käyneet vähiin ja talousmetsät ovat lähes täysin kuusikoita. Punarinnan perinteinen keväinen laulupaikka onkin korkean kuusen latva.
Voimakkaan runsastumisen vuoksi punarinnalta ovat perinteiset pesäpaikat käyneet vähiin. Punarinta pesii nykyisin myös pihapiirissä erilaisissa koloissa ja onkaloissa. Pesäpaikaksi kelpaavat muun muassa halkopinot, tuuletuskanavat ja piharakennuksein kolot.
