Eläintenkouluttaja Ulla Uosukainen on oppinut rauhoittumaan ja kohtaamaan hevosen tasavertaisena kumppanina. ”Hevoset opettavat meitä, kunhan vain kuuntelemme.”
Ylöjärveläisellä Ulla Uosukaisella on ravimenneisyys. Hän ajoi vuosia hevosilla ja käsitteli niitä perinteisten oppien mukaan.
– Yritin kyllä olla pehmeä ja mennä hevosten kanssa askel kerrallaan, mutta ravipuolella käytettiin myös kovempia otteita. Oli tilanteita, jotka alkoivat kaivella mieltä ja mietin, olisiko niissä voinut toimia toisin. En vain tiennyt miten, kertoo Uosukainen.
Vuonna 2018 Uosukainen osallistui Tampereella hevosmessuille ja kuuli Aino Koivukunnaksen luennon hevostenkoulutuksesta. Silloin hän ymmärsi, että juuri koulutus olisi hänelle sopiva, hevosiin liittyvä ala. Hän haki ja pääsi Helsinkiin Taitotaloon kouluun, ja kesällä hän osallistui Koivukunnaksen kurssille.
– Kurssi oli silmiä avaava, tajunnan räjäyttävä. Tajusin, etten ollut tajunnut hevosista vielä yhtään mitään. Aino kertoi, kuinka kouluttaa hevosia ruokapalkalla, ja kuinka lukea hevosen rauhoittavia signaaleja.
Äänimerkkejä suulla
Tämän vuoden helmikuussa Ulla Uosukainen laittoi pystyyn oman yrityksen, Tmi Hevoshoivan.
Yrityksessään Uosukainen kouluttaa hevosia muun muassa Koivukunnakselta saamillaan opeilla – lukee hevosia ja käyttää nameja. Mutta toki rinnalla käytetään myös perinteisempiä tapoja, kuten painetta ja paineen poistoa.
Namien käytössä on kyse positiivisesta vahvistamisesta, mikä tekee oppimisesta miellyttävää ja lisää haluttua käytöstä.
Koirilla käytetään klikkeriä, jota naksautetaan välittömästi, kun koira on käyttäytynyt toivotusti. Hevosilla voidaan käyttää klikkeriä tai tehdä suulla äänimerkkejä. Ryhmän jokaisella yksilöllä on erilainen äänimerkki, jotta laumaeläimet tietävät, ketä kulloinkin palkitaan.
Äänimerkin jälkeen hevonen saa aina palkan, esimerkiksi namin.
– Käytettävä nami riippuu tilanteesta. Alkuun käy hyvin esimerkiksi pelkkä heinä. Myös leivänpalaset ja porkkanat ovat hyviä, ja hevosen mysli taas on superherkkua, kertoo Uosukainen.
– Hevonen voi olla koulutustilanteessa irrallaan. Se haluaa olla siinä, kun tietää saavansa palkkaa. Esimerkiksi kavioita hoitaessani laitan ämpärin hevosen eteen. Annan äänimerkin, kun hevonen on toiminut oikein ja heitän sankoon murusen mysliä ja sitten taas jatkan.
Ruokapalkkakoulutusta kannattaa tehdä vain, jos hevonen on rento, eikä stressaantunut. Myös tauot kannattaa muistaa.
Namit ovat hyviä lastaukseen
Ulla Uosukainen on opettanut tällä tyylillä hevosille perusjuttuja, kuten peruutuksia, väistöjä, paikalla oloa, kavioiden hoitoa ja varusteisiin tottumista.
Namipalkka sopii myös tilanteisiin, joissa hevosta siedätetään uudelleen tuttuihin, esimerkiksi sen pelkäämiin asioihin, kuten lastaukseen. Uosukainen on myös siedättänyt vanhempaa hevostaan Hetaa uudelleen satulaan. Sen selkä oli kipeä, kun sillä oli käytetty epäsopivaa satulaa.
Lue myös juttu siitä, kuinka Uosukainen keräsi hevosilleen joulukuusia.
Näinkin voi joulukuusen kierrättää – Nämä hevoset saivat järsittäväkseen noin 70 kuusta
Ville nauttii koulutuksesta
Kun Ulla Uosukainen aloitti koulunsa, hän päätti, ettei hänen nuorempi hevosensa Ville menekään ravioppiin. Sen sijaan Uosukainen päätti opettaa varsaa itse koulutusprojektinaan.
Näin Villestä on kasvanut varsin aktiivinen ja positiivinen lämminverinen ruuna.
– Ville haluaisi aina olla paikalla, kun jotain tehdään. Se tulee kysymään, että saisinko jo tehdä tämän jutun.
Hetalla puolestaan oli huonoja kokemuksia ratsastamisesta, ja se oli aluksi epäilevä. Katseli vain kaukaa, jos Uosukainen touhusi jotakin muiden hevosten kanssa.
– Mutta nyt olen huomannut, että sekin on alkanut kiinnostumaan ja tulee kysymään.
Turvalla kosketus lelulapioon
Villen kanssa Uosukainen on tehnyt herkkupalkalla myös esimerkiksi puomien ylitystä ja pujottelua. Kun Ville oli taannoin sairaslomalla, Uosukainen huomasi, että hevonen tarvitsee karsinassa pitkään seisoessaan ajatustyötä, kun se ei pääse muuten touhuamaan.
– Teimme sen kanssa aivojumppaa, harjoittelimme takajalan lepuutusta ja vatsalihaksia. Sillä oli myös lelu, jota se harjoitteli nostamaan maasta. Harjoitukset rauhoittivat hevosta suuresti.
– Värien erottelua harjoittelimme niin, että se sai palkan koskemalla vain tietynväriseen lelulapioon turvallaan. Perinteinen hevosihminenhän ei vielä harrasta tällaisia asioita.
Uosukaisen mukaan hevoset ovat nopeita oppimaan uutta.
– Hevoset hoksaavat tosi nopeasti asioita, eikä toistoja tarvitse tehdä paljon.
Kouluttajan mukaan hevoset ovat myös persoja ruoalle.
– Siksi kannattaa aloittaa heinällä. Se on jo hyvä palkka. Jos palkka on kovin mieluinen, kierrokset saattavat nousta, jos hevonen ei saakaan heti sitä, mitä haluaa. Palkkauksessa kannattaa ottaa huomioon hevosen kulloinenkin mielentila.
Pelkääviä hevosia ja vuoluneuvontaa
Yrityksessään Uosukainen keskittyy hevosten kouluttamiseen, vaikka hän on opiskellut myös koirien kouluttamista. Hevosissa yrittäjää kiinnostavat erityisesti varsat ja nuoret hevoset.
Koulutusta Uosukainen tekee lähinnä asiakkaiden luona ympäri Pirkanmaan.
Tähän mennessä asiakkaina on ollut pelkääviä hevosia ja kengättömiä hevosia, jotka käyttävät tarpeen mukaan (esimerkiksi liukkailla keleillä) kumisia scoot bootseja, joita Uosukaisen ystävä Päivi Huhtanen tuo maahan. Näiden hevosten omistajille Uosukainen tarjoaa scoot bootsien sovitusta ja vuoluneuvontaa.
Jatkossa Uosukainen aikoo laajentaa toimintansa koulutusvideoihin ja hevostunteihin.
”En enää suorita hevosten kanssa”
Ulla Uosukaisen mukaan hänen ajatusmaailmansa ja käyttäytymisensä hevosia kohtaan on muuttunut huomattavasti.
Aiemmin hän treenasi paljon ja tarkkaili ajamiaan hevosia jatkuvasti: ontuiko jalka, kulkiko hevonen tasaista tahtia, oliko se tarpeeksi hyvä voittaakseen.
– Näistä tavoista luopuminen oli minulle kaikista pisin prosessi.
– En enää suorita hevosten kanssa, vaan ne ovat minulle hyviä ystäviä. Kuuntelen niitä ja olen läsnä.
Uosukainen on huomannut, että jos hän menee hevosen luo suorittamaan tai kireänä ja stressaantuneena, hevonen huomauttaa heti, että ”asenteesi on väärä, ei kiitos”.
– Käyn sitten rauhoittumassa ja tulen kohta kysymään, että sopisiko ottaa uudestaan. Tällöin vastaanotto on aivan erilainen. Hevoset opettavat meitä, kunhan vain kuuntelemme.
Lue myös faktalaatikko!
