Pirkanmaan identiteetin rakentamisen lähtölaukaus pamahti viime torstaina, kun 65-vuotiaan maakunnan olemusta ja tulevaisuutta pohdittiin kaikkien aikojen ensimmäisessä teemakeskustelussa. Pirkanmaan identiteetti -teemaryhmä oli silmiinpistävän yksituumainen siitä, että työikäiselle ja modernille maakunnalle sopii luonteikkaasti nimenomaan tulevaisuusorientaatio. Asukasmäärältään (521 000) maamme toiseksi suurimman maakunnan persoonallisuus voidaan rakentaa muun muassa huumorin varaan. Pirkanmaalaisille on ominaista, ettei asioista tehdä numeroa, vaan ratkaisevaa on lopputuloa. Pirkanmaan perinneruoaksi halutaan nyt esimerkiksi Siipiweikkojen kehittelemät legendaariset hot wingsit.
Pirkanmaan kasvojen kohottaminen alkaa nyt toden teolla. Asian on ottanut omakseen Ahlman, jonka elinkeinojen kehittämishanke -osastolla on parhaillaan käynnissä muun muassa Parasta Pirkanmaalta – ruokasektorin ja rajapintojen koordinaatiohanke ja Pientuottajat yhteistyöllä markkinoille -kehittämishanke. Niitä luotsaa projektipäällikkö Antti Luomala.
23 kunnan muodostamassa ja runsaan 521 000 asukkaan Pirkanmaalla on herätty karuun todellisuuteen, etteivät pirkanmaalaiset itsekään tunne maakuntaansa. Valtakunnankin tasolla monet pitävät Tampereen kaupunkiseutua Pirkanmaana.
Edunvalvontapäällikkö Jouni Kokela Pirkanmaan liitosta kiteyttää, että nyt 65-vuotias Pirkanmaa on muodostunut vanhasta Hämeestä ja Satakunnasta, ja mukana on ripaus Etelä-Pohjanmaatakin.
PoKo ry:n toiminnanjohtaja Jutta Ahro Mänttä-Vilppulasta korostaa, että Pirkanmaahan kuuluu 23 kuntaa, joilla kaikilla on kiitettävän vahva identiteetti. Hänen mukaansa persoonalliset paikkakunnat ovat suuri rikkaus ja voimavara, joiden varaan pirkanmaalaisuutta on turvallista rakentaa.
– Aina ja kaikkialla on hyvä muistaa, ettei maakunta ole vain Tampere ja sen kehys. Tarvitsemme keskuskaupunkia, mutta myös reuna-alueista on pidettävä huolta, Ahro sanoo.
Pirkan Kylät ry:n puheenjohtaja ja tietokirjailija Juha Kuisma muistuttaa, että Pirkanmaa ja pirkanmaalaisuus on lukuisten osien summa. Alueen historia on runsas ja vanha. Hän herättelee, että Suomessa on joukko historiallisia maakuntia sekä maakuntia, jotka ovat syntyneet jopa yhden ihmisen aloitteesta, poliittisista lähtökohdista tai taloudellisista intresseistä.
”Edessä on mielenkiintoinen tehtävä”
Projektipäällikkö Antti Luomala ihastelee haastetta, jonka Pirkanmaan identiteetin kristallisoiminen tarjoaa. Hänen mukaansa maakunnan luonteen määritteleminen koskettaa ja kuuluu kaikille pirkanmaalaisille, jotka haluavat olla talkoissa mukana.
Luomala teroittaa, että viimetorstaina koolla ollut Pirkanmaan identiteetti -teemaryhmän kokoontuminen oli vasta alkusoittoa laajalle ja pitkäjänteiselle työlle, jota tehdään avoimesti, läpinäkyvästi ja kaikkia mahdollisia tahoja aktivoiden.
– Työ kiteytyy kahteen pääkysymykseen, mistä pirkanmaalaisuus koostuu, ja miten pirkanmaalaisuutta luodaan, Luomala tiivistää.
Jutta Ahro suosittelee Pirkanmaan identiteetin rakentamiselle täysin uudenlaista lähestymis- ja toimintatapaa.
– Jätetään vanhat perinteet sovinnolla niille maakunnille, joille ne ovat luontaisesti ominaisia. Ei yritetäänkään ammentaa pitkästä historiasta. Omaksutaan ajattelu, ettei meillä pirkanmaalaisilla ole historian taakkaa. Maakuntaamme liitetään modernius ja vahva tekemisen meininki. Lähdetään rakentamaan Pirkanmaata tulevaisuuskärjellä. Tällä orientaatiolla erotumme varmasti maamme muista maakunnista, Ahro luottaa.
Ahro painottaa, että Pirkanmaa on muuttovoittoinen maakunta. Vahvuutena on, että Tampere ja Pirkanmaa ovat olleet jo pitkän aikaa kärkisijoilla tutkimuksissa, joissa selvitetään suomalaisten asumistoiveiden paikkoja.
Sastamalan Karkussa asuva Antti Luomala komppaa Ahroa ja pitää hyvänä, ettei Pirkanmaalla ruokita vastakkainasettelua millään tasolla.
– Ajanhengessä eläminen on perusteltu tunnusmerkki Pirkanmaalle ja pirkanmaalaisille. Tampereen ja kehyskuntien naapurina on juurevaa maaseutua. Näen kokonaisuuden mahdollisuuksien aarreaittana, Luomala kuvailee.
Luomala kertoo, että moni pirkanmaalainen kunta on julistautunut omakseen kokemansa teeman innoittumana sen pääkaupungiksi. Akaa on hunajan pääkaupunki. Orivesi niittää mainetta villasukkapääkaupunkina. Tampere tunnetaan saunan pääkaupunkina.
Hot wingsit maakuntaruoaksi
Ruokakulttuuri on yksi vahvoista rakennustarpeista, joilla maakuntaidentiteettiä höystetään. Antti Luomala toteaa, että varsin monet liittävät mustanmakkaran tamperelaisuuteen ja pirkanmaalaisuuteen.
Historiallisten maakuntien, Karjalan, Pohjanmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan, pitopöydät pursuavat kansallisesti arvostettuja tunnettuja ruokia.
Kehittämispäällikkö Eeva Ylinen Ahlmanilta sanoo, että Pirkanmaan jokaisessa kunnassa vallitsee vahvat, paikalliset ruokakulttuurit. Hän korostaa, että myös monella kylällä on ikioma lähiruokatraditionsa. Puhutaan sadoista tuotenimikkeistä. Esimerkiksi Akaa kukoistaa hunajan pääkaupunkina. Sastamalassa on maineikas juustola. Pälkäneen Laitikkala kerää mainetta makujen kylänä. Vilppulassa viljellään tattaria ja siitä jalostetaan myllytuotteita. Saunapalvauksella on kiistattomat perinteet. Pirkanmaan kalaisien järvien antimet ovat suosittuja.
– Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Suomen karjaa on nykyäänkin eniten nimenomaan Pirkanmaalla, Ylinen lisää.
Antti Luomala on kerännyt runsaasti puoltoääniä ajatukselleen, että Siipiweikkojen tunnetuiksi tekemät legendaariset siipiannokset kuvaisivat hyvin pirkanmaalaista ruokainnovaatiota ja -osaamista.
– Leivon leipomo voitti hiljan Boltsi-innovaatiollaan Suomalaisen menestysreseptikilpailun, hän lisää.
Luomala odottaa, että ruokarintamalta löytyy alaa pöyhittäessä runsaasti maakuntaherkuiksi sopivia tuotteita.
Huolta maakuntalehden tulevaisuudesta
Ylöjärveläinen luontomatkailuyrittäjä Liisa Tyllilä ilmoittautuu täysiveriseksi pirkanmaalaiseksi.
– Olen syntyisin Kurun pitäjästä, ja olen nyt 68-vuotias. Minä sanon aina, että olen pirkanmaalainen ja, että tulen Pirkanmaalta. Pirkanmaan identiteetti on monikerroksinen, kun tasot vaan nostetaan esiin. Maakunnallamme on rajaton tulevaisuus. Pirkanmaalaisuuden vahvistamiselle löytyy eväitä, Tyllilä kannustaa.
Lempääläinen tietokirjailija Jukka Kuisma tuntee maakunnan yhtä tarkasti kuin taskunsa. Hänen mukaansa maakunta tarvitsee ilmapiirinsä ylläpitämiseen vahvoja medioita.
– Perinteisesti sanomalehdet ovat olleet omien maakuntiensa hengenkohottajia ja puolestapuhujia, Kuisma muistuttaa.
Kuisma on tunnistanut vaaran, joka liittyy Aamulehden nykyiseen helsinkiläisomistukseen. Se näkyy tällä hetkellä muun muassa Aamulehden sisällössä, johon ovat ilmestyneet Helsingin Sanomien aikaisemmin sivuillaan julkaisemat jutut.
– Pirkanmaa tarvitsee oman vahvan mediakenttänsä, Kuisma teroittaa.
Kuisma sanoo, että Yleisradion Tampereen Radiolla on keskinen rooli pirkanmaalaisuuden edistäjänä.
Pirkanmaalainen perheyritys, Pirmediat Oy julkaisee maakunnassa viittä paikallissanomalehteä Akaan Seutua, Lempäälän-Vesilahden Sanomia, Oriveden Sanomia, Sydän-Hämeen Lehteä sekä Ylöjärven Uutisia. Yhtiöllä on myös maamme vanhimpiin paikallisradioihin lukeutuva SUN Radio. Lisäksi on FUN Radio, joka keskittyy Tampereeseen.
– Miten pirkanmaalaisuus eroaa eteläpohjalaisuudesta, satakuntalaisuudesta, varsinaissuomalaisuudesta, uusimaalaisuudesta tai helsinkiläisyydestä? Nämä ovat tervetulleita pohdintoja, Kuisma kannustaa.
– Missä tilanteessa koet olevasi pirkanmaalainen? Millainen on Tampereen ja muun maakunnan välinen suhde? Tällaisia kysymyksiä ratkottaessa, pirkanmaalaisuus saa kasvonsa, Kuisma uskoo.
MATTI PULKKINEN
