Saksan Oberstdorfissa järjestettävät Hiihdon MM-kisat lähenevät. Mitaliodotukset ovat kovat, vai ovatko sittenkään? Ainakaan niin sanotut kenraaliharjoitukset maailmancupin Falunin-osakilpailussa eivät paljoa menestystä lupaile.
Oberstdorfissa on järjestetty MM-kisat aikaisemminkin, ainakin vuosina 1987 ja 2005. Näissä kisoissa Suomen urheilijat menestyivät hyvin. Vuoden 1987 kisoista tuliaisina oli kaksi kultaa, kolme hopeaa ja vuoden 2005 kisoista saaliina oli yksi kulta, kolme hopeaa ja yksi pronssi. Uskoisin, että tulevista kisoista yksikin mitali saattaa olla kiven alla.
Nuo vuoden 1987 MM-kisat Oberstdorfissa ovat erittäin ikimuistoiset suomalaisille. Toki Marjo Matikaisen kultaa viiden kilometrin perinteisellä muistellaan lämmöllä, mutta suuremman sijan suomalaisten sydämistä on saanut eräs hänen huudahduksensa ladulla: Havuja! Perkele! Matikaisen suksien pohjiin, kun oli tarttunut lumipaakkuja, joita yritettiin saada pois hiihdättämällä Matikaista havujen yli.
Viestimitallia on usein osattu tai ainakin haluttu odottaa. Naishiihtäjien taso on nyt maailmalla todella kova ja taitavat Norja, Ruotsi ja Yhdysvallat viedä viestimitalit Suomen naisten edestä. Haastajina siis lähdetään.
Pitkin kautta on puhuttu paljon Suomen mieshiihtäjien mahdollisuudesta napata viestissä MM-mitali ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009. Nyt puheet todennäköisesti jälleen voimistuvat, kun kisat lähenevät. Saapa sitten nähdä. Niin ja voihan sen mitalin toki tuoda vaikka yhdistetyn nousukunnossa oleva ykkösmies Ilkka Herola. Onneksi MM-kisat ovat kuitenkin vielä hiihtämättä. Mahdollisuudet ovat siis vielä edessäpäin.
Miten Suomi sitten tulevaisuudessa saisi taas kisoista enemmän mitaleja? Mitkä ovat esimerkiksi suomalaisten ja norjalaisten harjoitteluerot? Eroja on varmaan paljon, ja niin on eroja myös harrastajamäärissä ja taloudellisessa satsauksessakin. Norjassa hiihdon asema on urheilulajien joukossa aivan erilainen kuin Suomessa. Norjassa suositaan myös paljon harjoitustiimejä, koska kova harjoitusseura kehittää ja kasvattaa urheilijaa. Toki Suomessakin ollaan menossa entistä enemmän tiimiajattelun suuntaan, mutta vielä ei olla varmaankaan lähelläkään Norjaa.
1970-luvulla Suomessa perustettiin kestävyysjuoksuun juoksutalleja – treenattiin yhdessä ja tulosta tuli. Legendaarinen Rolf Haikkola (Lasse Virenin valmentaja) perusti 1960-luvun alussa niin sanotun Raaka-Rollen koplan. Se oli rohkea yritys modernisoida yleisurheilua vuosikymmenellä, jolloin sinivalkoinen kestävyysjuoksu oli kriisissä. Voisiko hiihtourheilullemme koittaa jotain samankaltaista?
