Korona-aika on heijastunut myös terveydenhuollon etäpalvelujen käyttöön. Terveystalon digiterveyden johtaja Lauri Saarivuori kertoo, että viime vuonna chat- ja videovastaanottojen määrä kasvoi Terveystalolla yli 600 000 vastaanottoon. Kun mukaan lasketaan myös puhelinvastaanotot, kokonaismäärä ylitti miljoonan rajan.
– Viime vuonna etävastaanottojen määrä räjähti. Puhutaan tuhansien prosenttien kasvusta esimerkiksi videovastaanotoissa, Saarivuori kertoo.
Korona on myös yleinen yhteydenoton aihe.
– Tällä hetkellä etävastaanotoilla todella suurena teemana ovat koronaan liittyvät aiheet, kuten pitääkö mennä testiin vai ei, Saarivuori sanoo.
Terveystalossa etävastaanotot ovat käytössä kaikissa ammattiryhmissä. Saarivuoren mukaan asiakkaat valitsevat etäpalvelun ennen kaikkea sen helppouden takia.
– Ei ole väliä, istutko bussissa, laiturinnokalla tai pidätkö taukoa työpaikalla, muutamalla klikkauksella pääset chatiin. Ei tarvitse soittaa tai varata aikaa, ja asia on heti hoidettu. Jos ajatellaan lapsiperheitä, sen sijaan että lasta viedään lääkäriin, mobiilisovelluksella voidaan saada yhteys lastenlääkäriin, jonka määräämän reseptin voi hakea suoraan lähiapteekista, Saarivuori kuvailee.
Saarivuoren mukaan Suomi on terveydenhuollon etäpalveluissa edelläkävijämaa, mikä on mahdollista toimivien nettiyhteyksien ja teknologiaosaamisen ansiosta.
– Hitailla nettiyhteyksillä tämä ei onnistuisi, mutta Suomessa etäpalvelut onnistuvat käytännössä missä tahansa.
Isona työterveyshuollon toimijana Terveystalon suurin asiakasryhmä on 25–45-vuotiaat, jotka käyttävät eniten myös etäpalveluita. Saarivuoren mukaan käyttökokemuksen helppous korostuu iäkkäämmissä ikäryhmissä, joissa digiosaaminen ei ole itsestään selvää. Etäpalvelut edellyttävät verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta.
– Tämä on välttämätöntä tietoturvan ja tietosuojan kannalta, Saarivuori toteaa.
Diagnostiikassa käyttävien laitteiden kehittyminen avaa Saarivuoren mukaan uusia mahdollisuuksia etäpalvelujen kehittämiseen. Avustetulla etävastaanotolla hoitaja on asiakkaan kanssa samassa tilassa ja avustaa etänä olevaa lääkäriä tutkimuksissa.
– Nykyisin välinein esimerkiksi korvalampun videokuvaa voidaan välittää lääkärille, joka voi olla toisella puolella Suomea, Saarivuori kertoo.
Virtuaalitodellisuusratkaisut mahdollistavat vieläkin huikeampia tulevaisuudennäkymiä.
– Jos ajatellaan vaikka työpaikkakäyntejä, sen sijaan että meiltä lähtisi työpaikalle lääkäreitä ja hoitajia, työntekijä voi laittaa työpaikalla älylasit päähän, ja työpaikkakäynti hoidetaankin etänä.
Saarivuori ennustaa, että etäpalveluita yhdistellään jatkossa joustavasti fyysisten palveluiden kanssa.
– Esimerkiksi pitkäaikaissairauksissa kontrollikäynnit voidaan hoitaa lääkärin tai muun ammattilaisen kanssa etänä.
Pihlajalinnassa työskentelevä yleislääketieteen erikoislääkäri Kaisa Kujansivu on pitänyt etävastaanottoja vuodesta 2018 lähtien, ja hän tekee tällä hetkellä vastaanottotyönään pelkästään niitä. Kujansivu on myös Pihlajalinnan etäklinikan vastaava lääkäri.
Kujansivun asiakkaat ovat pääasiassa Pihlajalinnan hoitamien terveyskeskusten asiakkaita.
– Videovastaanotoilla säädetään esimerkiksi lääkitystä sekä tehdään arvioita jatkohoidosta ja hoidetaan ylipäänsä asioita, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimista. Ne voivat olla myös mielenterveysasioita tai verenpaine- ja diabetesasioita.
Kujansivu pitää yleensä hoitaja-avusteisia videovastaanottoja, joissa asiakas on terveysasemalla hoitajan kanssa.
– Videovastaanotoilla on käynyt hyvinkin iäkkäitä ihmisiä sekä lapsipotilaita vanhempiensa kanssa, Kujansivu kertoo.
Etävastaanotto on Kujansivun mukaan asiakkaalle helppo tapa varsinkin, jos asia hoituu kotoa käsin.
– Etävastaanotoilla pystytään myös purkamaan painetta hoitojonoissa ottamalla etäkanaville asiat, jotka sinne sopivat, ja säästämällä fyysiset vastaanotot niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
