Pirkanmaalla puolueet perustivat yhteistyöryhmän sote-hankkeen tiimoilta

09.02.2021 09:58

Tämänhetkisen odotuksen mukaan hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa toimintansa maassamme vuonna 2023. Pirkanmaalla poliittiset puolueet ovat perustaneet yhteistyöryhmän, jossa käsitellään sote-uudistukseen liittyviä asioita. Poliitikkojen mielestä mittava uudistus tarvitsee perusteellisen maakunnallisen poliittisen valmistelun. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana on Roope Lehto (sd.) ja varapuheenjohtajana Aleksi Jäntti (kok.). (Kuva: Matti Pulkkinen)
Tämänhetkisen tiedon mukaan hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa toimintansa maassamme vuonna 2023. Pirkanmaalla poliittiset puolueet ovat perustaneet yhteistyöryhmän, jossa käsitellään sote-uudistukseen liittyviä asioita. Poliitikkojen mielestä mittava uudistus tarvitsee perusteellisen maakunnallisen poliittisen valmistelun. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana on Roope Lehto (sd.) ja varapuheenjohtajana Aleksi Jäntti (kok.). (Kuva: Matti Pulkkinen)

Poliittiset puolueet haluavat varmistaa omalta osaltaan ennakoivasti mahdollisen hyvinvointialueen eli uuden hallintotason syntymisen jälkeen, että Pirkanmaalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu ilman käynnistys- ja synnytyskipuja. Seitsemän puolueen, SDP:n, Kokoomuksen, Vihreiden, Perussuomalaisten, Keskustan, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien piirijärjestöt ovat perustaneet yhteistyöryhmän, joka pui sote-uudistusta. Ryhmä on 12-jäseninen, ja se on koottu viime kuntavaalien tuloksen voimasuhteiden mukaan. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

Pirkanmaa toimii jälleen aktiivisesti ja itsenäisesti tasoittaakseen tietä mahdolliselle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle, jonka aikataulu eduskunnassa on muuttunut kriittisen kiireiseksi.

Sote-uudistuksen valiokuntakuulemiset ovat parhaillaan käynnissä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietintövaliokuntana, mutta uudistusta puidaan myös hallinto-, laki-, perustuslaki-, valtiovarain-, talous-, sivistys-, sekä tasa-arvo- ja työelämävaliokunnissa.

Eduskunta saa asian päätettäväkseen sitten, kun valiokunnat ovat saaneet työnsä valmiiksi. Asiasta olisi saatava ratkaisu kuluvan kevätistuntokauden aikana eli 20. kesäkuuta mennessä, jotta hyvinvointialueet saataisiin toimintaan nykyisen aikataulun mukaisesti vuonna 2023.

Poliittisten puolueiden rakentavassa yhteishengessä perustamaa yhteistyöryhmää johtaa nokialainen Roope Lehto (sd.) ja varapuheenjohtajana toimii tamperelainen Aleksi Jäntti (kok).

Vetovastuu lankesi Lehdolle, koska hän on vuoden 2017 kuntavaalien tuloksilla mitattuna Pirkanmaan suurimman puolueen eli SDP:n Pirkanmaan piirin hallituksen puheenjohtaja. Varapuheenjohtajuus tuli Aleksi Jäntille, sillä Kokoomus oli viime kuntavaalien jälkeen maakunnan toiseksi suurin kuntapuolue.

Yhteistyöryhmässä on kolme paikkaa SDP:llä sekä Kokoomuksella, kaksi paikkaa Vihreillä ja yksi paikka Perussuomalaisilla, Keskustalla, Vasemmistoliitolla sekä Kristillisdemokraateilla.

Kunkin puolueen piiri nimesi jäsenensä yhteistyöryhmään. Valituiksi tulleet ovat puolueidensa piirijärjestöjen kärkeä. Lehto ja Jäntti korostavat, ettei yhteistyöryhmää koottaessa ole ajateltu jäsenten asuinpaikkakuntia, vaan heillä on puolueensa johtomandaatti piiritasolla.

SDP:stä ovat mukana nokialainen Roope Lehto, tamperelainen Ulla Kampman, ja valkeakoskelainen Pekka Järvinen.

Kokoomuksen edustajat ovat tamperelainen Aleksi Jäntti, sastamalalainen Jari Andersson sekä kangasalalainen Saana Vahvelainen.

Vihreiden jäsenet ovat pirkkalalainen Satu Mäkelä ja kangasalalainen Sonja Koto.

Perussuomalaisia edustaa tamperelainen Kirsi-Maarit Asplund, keskustalaisia lempääläinen Tuukka Liuha, vasemmistoliittolaisia lempääläinen Virva-Mari Rask sekä kristillisdemokraatteja tamperelainen Sirpa Pursiainen.

Idea hyvin toimineesta ohjausryhmästä

Idea Pirkanmaan poliittisten puolueiden yhteistyöryhmästä juontaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajamaan maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Pirkanmaan maakuntavalmistelussa oli tuolloin kolmen vuoden ajan poliittinen ohjausryhmä, jonka työskentelyä arvostettiin ja pidettiin hyvin tarkoituksenmukaisena.

Roope Lehto toimi kyseisen kokoonpanon puheenjohtajana, ja hän tunnisti puolueiden oikea-aikaisen keskustelun tärkeäksi hankkeen eteenpäin viemisessä.

– Meillä Pirkanmaalla on kannustavat kokemukset puolueiden tiiviistä yhteistyöstä maakunnan edun turvaamisessa. Huomionarvoista on, että edellisen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun aikaan me sosialidemokraatit olimme oppositiossa. Nyt asetelmat ovat toisenlaiset. Kokoomuslaiset ovat nyt oppositiopuolue. Valtakunnallisesta asetelmasta huolimatta pystymme täällä tekemään hyvässä hengessä yhteistyötä pirkanmaalaisten hyväksi, Lehto huomauttaa.

Lehto teroittaa, että edellisissä maakunta- ja sote-uudistusharjoituksissa maakunnat saivat tehdä valmistelua oman tahtonsa mukaan. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistuksessa maakunnilla on vain nimeksi valmisteluoikeutta. Linjaus on, ettei valmistelua viedä eteenpäin ennen kuin lait ovat valmiina.

Toiminnan kannalta keskeiset lait ovat: laki pelastustoimen järjestämisestä, Uusimaa-laki, voimaanpanolaki, hyvinvointialueen rahoituslaki sekä joukko muutoslakeja.

Kokoomuksen Aleksi Jäntti pitää kiinni puolueensa kannasta, ettei istuvan hallituksen valmistelemaa sote-uudistusta pitäisi toteuttaa. Kokoomuslaiset vierastavat maakuntia, joita he pitävät hallintohimmelin paisuttamisena. Puolue liputtaa kuntavetoisen sote-uudistuksen puolesta.

Aidosti tasoittamassa tietä uudistukselle

Roope Lehto ja Aleksi Jäntti vakuuttavat, että uutukainen poliittisten puolueiden yhteistyöryhmä edistää aidosti sote-uudistuksen toteutumista Pirkanmaalla.

Lehto ja Jäntti ovat yksituumaisia siitä, että uudistuksen tiimalasissa hiekka on valumassa vähiin. Aikataulu kiristyy.

– Molemmat olemme sitä mieltä, ellei sotesta ole selkeää ratkaisua tulevan kesän aikana, niin silloin hanke saa kaatua ja päättyä. Tulevien kuukausien aikana on saatava tarkka ratkaisu hankkeen tulevaisuudesta ja kohtalosta, he paaluttavat.

Lehto ja Jäntti huomauttavat, että jos puolestaan hallitus vie päähankkeensa maaliin ja eduskunta hyväksyy sen edellyttämät lait, maakunnissa eli hyvinvointialueilla tulee tulipalokiire valmistelun ja toteutuksen kanssa.

– Olemme perustaneet pirkanmaalaisen mallin mukaisen puolueiden yhteistyöryhmän juuri tästä syystä, että poliitikot miettisivät asioita valmiiksi. Vihreän valon syttyessä valtiovallan päässä, saamme oman junamme rivakasti liikkeelle, he perustelevat.

Lehdolla ja Jäntillä on hyvää sanottavaa yhteistyöryhmän sitoutuneisuudesta ja aktiivisuudesta.

– Kokoontumiskerrat osoittavat, että keskusteluhalukkuus on vahvaa. Yhteistyö perustuu vahvaan luottamukseen ja rehtiin tahtotilaan, he kiittävät ilmapiiriä.

– Olemme sote-uudistuksen virkamiesvalmistelun tukena, he painottavat.

Kaikki puolueet mukana

Puolueiden yhteistyöryhmä on osoittanut jo tarpeellisuutensa.

Roope Lehto ja Aleksi Jäntti korostavat yhteistyöryhmän parlamentaarista roolia. Kaikki Pirkanmaan kuntien kunnallisvaltuustoissa edustettuina olevat puolueet ovat edustettuina ryhmässä.

Lehto ja Jäntti uskovat lujasti siihen, että eri puolueiden piirijärjestöjen kärkivaikuttajista kootulla ryhmällä on nimenomaan vaikutusvaltaa.

– Puheenjohtajilla ja varapuheenjohtajilla on omilta puolueiltaan vahvat valtakirjat ja mandaatit, he näkevät.

Lehto ja Jäntti muistuttavat, että hyvinvointialueiden hallinnasta tulisivat vastaamaan maakuntavaaleissa valittavat valtuustot.

– Tätäkin näkymää vasten tarkasteltuna puolueiden piirien johtohenkilöt ovat luontevia toimijoita yhteistyöryhmään, he katsovat.

Lehto ja Jäntti teroittavat, ettei Pirkanmaan poliittisten puolueiden yhteistyöryhmä käytä aikaansa soten valtakunnallisen valmistelun puimiseen.

– Turvaamme Pirkanmaalla jo tehdyn pohjatyön etenemistä ja olemme poliittisessa valmiudessa, jos sote vihdoinkin toteutuu.

MATTI PULKKINEN