Perkonmäen yleiskaava on vuodelta 2013, jolloin ennakoitiin niin sanotun asemakylän syntymistä suunnitteilla olevan ja maakuntakaavassa varatun lentoaseman kautta kulkevan oikoradan ja pohjoisen pääradan liittymäkohtaan. Tämän vuoksi Perkonmäki on yleiskaavassa kaavoitettu erittäin tehokkaasti pääasiallisesti kerrostalo- ja rivitalovaltaisena alueena ja pieneltä osin pientalovaltaisena alueena.
Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä oikoradan toteutusta, joka todennäköisesti avaisi mahdollisuuden lähijunaliikenteen toteuttamiseksi niin sanotulla läntisellä kehäradalla Soppeenmäen, Kolmenkulman ja Pirkkalan työpaikka-alueille sekä Tampereen keskustaan. Vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä ei ehkä ole realismia toteuttaa yleiskaavan tavoitteiden mukaista rakentamista.
Ylöjärven ja maakunnan Hinku-tavoitteiden mukaisesti raideliikenteen kehittäminen on keskeisellä sijalla kaupunkiseudulla. Tässä mielessä Perkonmäen asemataajama voisi olla tärkeä osa tulevaisuuden kehäradan hyödyntämistä Tampereen kaupunkiseudulla. Nyt tämä mahdollisuus voi vaarantua liian varhain ajoitetulla kaavoituksella.
Haavisto 2:een laadittiin yleiskaavan muutos ennen asemakaavaa. Tällainen yleiskaavatarve tavoitteiden tarkasteluun olisi ilmeisesti olemassa myös Perkonmäessä ennen asemakaavan laadintaa, mikäli kaavoitus etenee.
Perkonmäki on korkeana alueena maisemallisesti ja luontonsa puolesta haastava alue kaavoitukselle. Ennen kaikkea metsäkäsittelyä ja hakkuita ei saisi ennakoida ennen kuin kaavalliset ratkaisut on tehty. Tällainen nyt käytössä oleva metsänkäsittelymalli on tuottanut Haavisto 2:n ja Siltatie 3:n maisemallisesti ja asuinympäristön viihtyisyyden kannalta huonoa ympäristöä. Erityisesti se näkyy Siltatie 3:ssa, jossa Paha-Kauraseen rajoittuva metsä- ja virkistysalue on hakattu erittäin harvaan talousmetsäasentoon. Tästä kärsii luonnon monimuotoisuus, eikä se tue viihtyisän ulkoilumetsän tavoitteita. Siinä myöskin pienennetään huomattavasti metsäalueen merkitystä hiilensitojana, mikä on vastoin kaupunginvaltuuston asettamia Hinku-kunnan tavoitteita.
Sama ongelma näkyy myös niin sanotun Haaviston metsäreitin reuna-alueilla. Ne on harvennettu olemattomiin ja jätetty aivan liian kapeiksi, jotta retin metsäinen luonne säilyisi. Metsäisyys on tämän reitin tärkeimpiä ominaisuuksia. Haavisto 1:n kohdalla Nuijasuon suoralla on tässä mielessä erittäin onnistunut ratkaisumalli koko reitille toteutettavaksi.
Haaviston lenkki on ulkoilu- ja metsäreittinä ainoa pitkä ja tärkeä koko radan itäpuoleisen kirkonkylän taajama-alueen asujaimistolle, vastapainona Soppeenmäen harjureiteille. On tärkeää, että reitin rauhallisuus ja luonnonläheisyys säilyy jatkossakin. Nämä tavoitteet tulisi olla keskeisellä sijalla aluetta asemakaavoitettaessa.
Edellä kuvattuja kaupunkilaisten kannalta huonoja toteuttamisratkaisuja tulisi luonnonsuojeluyhdistyksen mielestä välttää Paha-Kaurasen suon länsipuoleisella vyöhykkeellä. Esitämme Paha-Kaurasen ja ulkoilureitin välistä metsäaluetta merkittäväksi luonnonsuojelualueeksi tai merkittäväksi luonnontilaisuuden säilyttävillä metsätalouden syrjäyttävillä vahvoilla kaavamerkinnöillä. Samoin esitämme, että Haaviston reitin osuus Perkonmäen kaava-alueella säilytettäisiin luonteeltaan metsäisenä samoilla periaatteilla kuin Nuijasuon ja Haavisto ykkösen suoralla.
Perkonmäen eteläosan EV-alue yleiskaavassa on edustava vanhojen metsien alue, joka tulisi esittää suojelualueena. EV-alue on myös liito-oravan elinpiiriä. Samoin alueen eteläosassa A-3 ja PY-2 -alueilla on Ely-keskuksen edustajan kanssa tehty maastokatselmus, jossa todettiin havaintoja liitto-oravan elinpiiristä liittyen Haavisto kakkosen liito-oravan LUO-alueen vahingoittamisesta aiheutuneeseen selvitystyöhön.
Muutoinkin tulisi koko kaava-alueella arvioida samalla liitto-oravien kulkureittejä. Erityisesti kaavaillun kaava-alueen eteläosassa tulisi turvata yhteydet Paha-Kaurasen alueelle eteläiseltä EV-alueelta radanvartta seuraten viereisen PY-2-alueen, A-3-alueen ja AP-5-alueen läpi. Yhteys kulkisi Haavisto kakkosen reunavyöhykettä pitkin Linjasuon koilliskulmaan. Kaava-alueella pitää tehdä liito-oravaselvitys.
Koska metsänkäsittely liittyy kaava-alueen suunnitteluun, kaupungin metsänkäsittelytavoilla ja -ohjeilla on merkitystä myös hiilinieluihin. Tämä koskee erityisesti virkistysmetsiä, mutta myös kaava-alueen omakotitontteja, joille pitäisi jättää puustoa, joista tulevat asukkaat voivat itse päättää. Käytäntö näiltä osin pitäisi muuttaa. Jokainen säästetty puu, puuryhmä ja metsä on osa Suomen hiilinielua ja edistää Hinku-sitoumuksen päämäärää.
Viitaten edellä esitettyihin tavoitteisiin Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistys pitäisi ensisijaisesti tärkeänä päivitetyn yleiskaavan laatimista Perkonmäkeen. Yhdistys pitää tärkeänä riittävien ympäristönäkökulmien huomioon ottamista jatkokaavoituksessa.
Hannu Raittinen
Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistys ry:n vs. puheenjohtaja
Reima Kesseli
Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistys ry:n hallituksen jäsen