Aurinkosähkön pientuotanto kotitalouksien ja yritysten tarpeisiin on viime vuosina ollut kovassa nosteessa.
Energiaviraston keräämien tietojen mukaan vuoden 2019 lopussa sähköverkkoon liitettyä aurinkosähkön tuotantokapasiteettia oli noin 198 megawattia. Edeltävään vuoteen verrattuna pientuotannon kapasiteetti oli lisääntynyt 77 megawatilla eli 64 prosentilla.
Vuoden 2020 tilastot valmistuvat vasta kesän aikana, mutta Suomen Lähienergialiitto ry:n toiminnanjohtaja Tapio Tuomi povaa prosentuaalisesti huimaa kasvua myös jatkossa.
– Aurinkopaneeleihin kohdistuu jatkuva kiinnostus. Uskon, että sama kasvu, mitä on tähän mennessä nähty, tulee jatkumaan. Viiden vuoden aikana tuotantokapasiteetti on kasvanut kymmenen megawatin tienoilta kahteensataan.
Tuomi arvioi, että kotitalouksien pyrkimys pienentää sähkölaskuaan on yksi iso syy aurinkopaneeleiden kasvavaan suosioon.
– Toisena tekijänä näkisin ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun osallistumisen. Alunperin tämä on ollut se todennäköisin syy paneeleiden hankintaan, sillä vielä kymmenisen vuotta takaperin paneeleiden hankkiminen ei ollut taloudellisesti kovinkaan kannattavaa.
Aurinkopaneeleista ja -keräimistä saatava taloudellinen hyöty on parantunut viime vuosien aikana sitä mukaa kuin järjestelmien hinnat ovat laskeneet.
– Alalla olevien toimijoiden määrä on lisääntynyt, mikä on puolestaan lisännyt tarjontaa ja kilpailua asiakkaista, ja näin laskenut koko aurinkosähköjärjestelmän hintaa yhdessä yksittäisten paneelien hinnan laskun kanssa, Tuomi tiivistää.
Lakimuutos parantaa taloyhtiöiden mahdollisuuksia
Virallisia tilastoja aurinkosähköjärjestelmiä omistavien kotitalouksien määrästä ei ole tarjolla. Tuomen arvion mukaan niitä on koko Suomessa kymmeniä tuhansia.
Tällä hetkellä suurin osa aurinkoenergian pientuottajista ovat omakotiasujia ja pieni osa puolestaan yrityksiä. Kerros- ja rivitalojen asunto-osakeyhtiöiden yhteiset aurinkovoimalat ovat pientuottajien joukossa vielä hyvin marginaalisessa roolissa.
Vuoden alussa voimaan astuneen lakiasetuksen myötä taloyhtiön yhteisten aurinkopaneeleiden hankkiminen on kuitenkin jatkossa entistä houkuttelevampi vaihtoehto.
– Aiemmin taloyhtiön yhteisen järjestelmän tuottamaa sähköä saattoi ohjata ilman veroa ja siirtomaksuja vain kiinteistön yhteiseen sähkönkulutukseen. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, etteivät taloyhtiöiden osakkaat ole pystyneet hyödyntämään omissa asunnoissaan yhteisesti hankittua aurinkosähköjärjestelmää, Tuomi taustoittaa.
Ongelman taustalla on ollut tulkinta, jonka mukaan asunto-osakeyhtiön ja sen osakkaiden itse tuottama sähkö käy siirtoverkossa, jos sitä halutaan jakaa muille asunto-osakeyhtiön kiinteistöverkon sisällä.
Tämä teki itse tuotetusta aurinkosähköstä veronalaista toimintaa, josta on myös maksettava sähkönsiirtomaksu. Nyt lainsäädännön sudenkuoppa on luotu umpeen.
– Lakimuutoksen myötä jatkossa myös asunto-osakeyhtiöt voivat nauttia samoista mahdollisuuksista ja periaatteista kuin omakotitaloissa asuvat aurinkosähkön pientuottajat, Tuomi kiteyttää.
Joulun alla hyväksyttiin myös toinen lakiasetus, joka on balsamia aurinkosähkön pientuottajia hiertäneisiin ongelmiin.
Odotettu lakimuutos mahdollistaa niin kutsutun ”yhden tunnin netotuksen” käyttöönoton. Tuntinetotus tarkoittaa, että kaikki mittausjakson eli yhden tunnin sisällä oleva oma sähköntuotanto lasketaan pientuottajan hyväksi.
– Ennen muutosta saattoi saman tunnin sisällä sekä ostaa että myydä sähköä. Nyt samalle tunnille tulee vain joko ostoa tai myyntiä sähkön hetkittäisistä liikkeistä riippumatta. Mittausjakson sisällä syntyy ylijäämää eli takaisin verkkoon myytävää sähköä, ainoastaan silloin, kun oma tuotanto ylittää oman kulutuksen, Tuomi selvittää.
Suurimmat säästöt syntyvät omassa käytössä
Vuositasolla aurinkosähköjärjestelmä tuo omakotitaloasujalle vähintään muutamia satoja euroja säästöä sähkölaskussa riippuen järjestelmän koosta, sähkönkulutuksesta ja kotitalouden sijainnista.
– Aurinkosähkön kannattavuutta on viime vuosina edesauttanut myös järjestelmien mitoituksen parantuminen. Onnistuneella mitoituksella paneeleiden omistaja pystyy käyttämään mahdollisimman paljon itse tuottamastaan sähköstä. Aurinkoenergia on taloudellisesti kannattavinta, kun sillä korvataan kalliimpaa ostoenergiaa. Näin välttyy maksamasta ostetun sähkön lisäksi myös sähkön siirrosta ja veroista, Tuomi toteaa.
Ylimääräisen sähkön myyminen takaisin verkkoon ei sen sijaan ole mikään kultakaivos, sillä sähköyhtiö veloittaa sähkön myynnistä siirtomaksun.
– Jos ostetun sähkön hinta on 15 senttiä kilowattitunnilta, ei ole kovin kannattavaa touhua myydä sitä takaisin verkkoon 4 sentin arvosta. Taloudellisesti järkevintä on käyttää sitä mahdollisimman paljon itse.
Järjestelmän asianmukaisen mitoittamisen lisäksi pientuottaja voi vaikuttaa omalla aktiivisuudellaan sähkölaskussa näkyviin säästöihin.
– Taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa osaltaan se, että kykeneekö kuluttaja ohjaamaan oman kotitaloutensa sähkönkulutusta siihen suuntaan, että se hyödyntää ne hetket, jolloin auringonvaloa on eniten saatavilla eli paneelit ovat tuottavimmillaan. Näin vallitsevana etätyöaikana on esimerkiksi järkevää hyödyntää päivän valoisimmat tunnit sähköautojen latauksessa, Tuomi vinkkaa.
