ylöjärveläinen sanoittaja,
runoilija ja kirjailija
”Kirjasto Leija, ikkunat suuret. Sivistyksen siellä on juuret. Tietoa paljon, hyllyjä riittää. Kirjailijoita niistä saa kiittää. Sankarit löydät, narrit ja herrat, novellit, proosat, elämäkerrat. Käytävälläkin näyttelypaikka, taidetta siitä voit hankkia vaikka.”
Jokunen päivä sitten oli lehdessä juttua Tampereen ympäristökuntien kirjastoista. Komeita olivat kaikki ympäristökuntien kirjastot. Nykyajan kirjastoista löytyy edelleen monta hyllyriviä kirjoja mutta myös aiempaa enemmän pöytäkoneita sekä tabletteja. Nykyajan kirjasto on paljon muutakin kuin vain paikka, josta lainataan luettavaa. Kirjasto on paikka, joka tarjoaa kaikille maksuttoman ja vapaan pääsyn niin monenlaisille tiedon lähteille. Joukossamme on varmaan paljon ihmisiä, jotka eivät edes tiedä, mitä kaikkea nykyajan kirjasto voikaan tarjota.
Tunnustan tuntevani vieroitusoireita, kun korona on rankaissut myös kirjastoja sulkutoimillaan. Voin tietysti varata kirjan, hakea sen ja palauttaa sen kirjastoon koronankin aikana. Mutta se ei riitä. Jotain hyvin merkittävää jää puuttumaan. Itse kirjastossa oleminen.
Harvassa julkisesti ylläpidetyssä paikassa voin vain unohtua vaeltelemaan ajatuksissani ilman, että kukaan kiinnittää siihen mitään huomiota. Ja haluan ahmia uusia ideoita ja ihmiskohtaloita kirjojen sivuilta mieluummin kuin televisiosta. Juuri tähän tarkoitukseen kirjasto on aivan lyömätön. Kirjojen avulla löydän jotenkin paikkani maailmassa ja opin myös tunnustamaan tietämättömyyteni ja rajallisuuteni. Pidän sitä hyvänä asiana.
Myös kirjastoauto on merkittävä. Se on kylien ”kulttuurikeskus”. Työkaverini, joka ei asu asuinkuntansa keskustassa, pitää kirjastoautoa kuntansa parhaana palveluna. Kirjastoauton tulopäivä ja aika on merkitty hänen perheensä kalenteriin isolla ruksilla. Kirjastoauto tulee työkaverini kotitalon lähelle ympäri vuoden säässä kuin säässä.
Tiettävästi milloinkaan aiemmin ei ole kirjastoja suljettu yhtä laajamittaisesti kuin nyt. Ei edes talvi- ja jatkosodan aikana. Kirjastotilojen sulkeminen on varmasti vaikuttanut opiskelun ja tutkimusten tekoon sekä vähentänyt myös merkittävästi sosiaalisia kontakteja. Ei näitä kaikkia voi kyllä googlekaan mitenkään korvata.
Kun kuulinYlöjärven kirjastonkin sulkeutuvan koronan vuoksi, hamstrasin sieltä kirjoja kassin jos toisenkin. Varastoin kirjoja kotiiin niin kuin monet muut säilykkeitä, näkkileipää, talous- ja wc-paperia.
