Eduskunnan joulukuinen budjettikäsittely ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Hallituksen talousarvioesitys hyväksyttiin pienin lisäyksin lähes sellaisenaan lukuisten äänestysten jälkeen. Oppositiopuolueiden esittämät vaihtoehdot sen sijaan hylättiin, mukaan lukien perussuomalaisten säästöehdotukset maahanmuutosta, kehitysavusta ja EU-menoista. Kokonaisuudessaan jo noin 65,2 miljardin euron suuruisen budjetin hyväksymisen myötä valtiontalouden ensi vuoden alijäämän arvioidaan olevan noin 11,7 miljardia euroa.
Syntyvä alijäämä katetaan perinteiseen tapaan lisälainanotolla. Jatkuva velkaantuminen ei kuitenkaan ole kestävä tulevaisuudenkuva. Hallituksen tehtävänä on päättää kiireisesti toimista, joilla velkaantumiskehitys saadaan lopulta taittumaan. Hallituksen on myös varmistettava, että koronakriisi saadaan viimein taltutettua rokotteiden tarjoamalla hyvällä myötävaikutuksella ennen koronaviruksen uuden mutaation leviämistä. Samalla kansantaloudellemme avautuisi tilaisuus nopeaan elpymiseen. Ikävä kyllä koronarokotusten käytännön toteutus on edennyt toistaiseksi hitaasti.
Eduskunta sai joulukuussa päätökseen ulkoministeri Pekka Haaviston toimien lainmukaisuutta koskeneen vuoden mittaisen tutkinnan. Perustuslakivaliokunta katsoi Haaviston toimineen hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisesti ja siten moitittavasti pyrkiessään siirtämään konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin ulkoministeriön velvollisuuksia ja toimintamahdollisuuksia al-Holin leirin kotiutuksissa koskeneiden näkemyserojen vuoksi.
Perustuslakivaliokunnan mielestä Haaviston menettelyn moitittavuutta ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. Valiokunta ei silti katsonut ministerin virkavelvollisuuksien rikkomisen olennaisuusvaatimusten ja edellytysten ministerivastuulain tarkoittaman syytteen nostamiselle valtakunnanoikeudessa täyttyneen.
Perussuomalaiset esittivät asian täysistuntokäsittelyn yhteydessä ulkoministerille epäluottamuslausetta. Suoritetussa äänestyksessä Haavisto sai hallituspuolueiden tuella eduskunnan luottamuksen äänin 101-68. Hallituspuolueiden kansanedustajista keskustan Hannu Hoskonen tosin äänesti opposition rinnalla epäluottamuksen puolesta.
Vain muutama päivä luottamuslauseäänestyksen jälkeen Suomeen siirrettiin lasten ohella kaksi al-Holin leirillä asunutta naista. Suojelupoliisi on ilmoittanut tekevänsä yksilölliset arviot palaajien mahdollisesti aiheuttamasta turvallisuusuhasta. Tämä on täysin välttämätön toimenpide. Maamme sisäinen turvallisuus ei saa heikentyä poliittisen sinisilmäisyyden vuoksi.
Hallituspuolueiden edustajat poikkeavat harvoin eduskunnan perinteisesti jyrkistä hallitus-oppositio-jakolinjoista. Hoskosen näkemys ulkoministerin toimien soveliaisuudesta vaikuttaa sen perusteella selvältä.
Hieman suurempi repeämä keskustan riveissä olisi todennäköisesti johtanut hallituskriisiin. Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho ja Markus Mustajärvi saivat puolestaan kurinpalautuksen hävittäjähankinnan siirtämisesityksestään ja jäivät äänestyksessä ilman muun ryhmän tukea. Hallitusrintaman yhtenäisyys ei siis ole aivan aukoton.
Vuosi 2020 osoittautui monin tavoin yllätykselliseksi. Vaikka tulevaisuutta on politiikassa ja muutoinkin elämässä yleensä lähes mahdotonta ennustaa, ovat odotukset vuoden vaihtuessa perinteisesti korkealla. Vuoden 2021 soisi tarjoavan paluun normaaliin arkeen ja ensi kevään kuntavaaleissa valittaville valtuutetuille viisautta järkeviin päätöksiin. Toivotan lopuksi kaikille Ylöjärven uutisten lukijoille hyvää ja turvallista alkanutta vuotta!
