Jos viime vuosikymmenten joulusäistä vallitsee epätietoisuutta, vuorentaustalaiselta Antero Mäkkylältä saa varman vastauksen. Mäkkylä on merkinnyt säätilat vuodesta 1982 lähtien kalentereihinsa, joista löytyy myös paljon mielenkiintoisia lisähavaintoja. Ahkerana kuntoliikkujana hän on kirjannut niihin lenkkinsäkin.
Anteron ”extreme-joulu” koettiin vuonna 2016, kun vettä satoi sekä aattona että joulupäivänä.
– Kotona ihmeteltiin, kun lähdin siinä säässä hiihtämään Räikän tykkilumelle. Kun 12 kilometriä olin hinkannut, kinkku maistui paremmalta.
– Olihan se hieman masentavaa. Meillä oli joulua viettämässä amerikkalainen tyttö, joka harvoin oli nähnyt kotiseudullaan lunta, eikä nähnyt täälläkään.
Hiihtämään Antero on päässyt näistä 38 joulusta 21:nä, ja ”kauniin lumista” -ihastelujakin löytyy useita.
– Vuonna 2002 olen kirjoittanut joulukuun 16. päivän kohdalle: ”lumet puissa jo neljä viikkoa”. Se kertoo siitä, että oli ollut mukavaa pikkupakkasta pitkään, ja sitä riitti jouluksikin.
– Sää vaikuttaa valtavasti joulun tunnelmaan ja mielialaan. Kauniin luminen joulu nostaa sitä pitkän syksyn jälkeen, Antero myöntää.
Vesisateen lisäksi hän kavahtaa loskaisia ja jäisiä kelejä. Niistä mieleen nousevat joulut 1992 ja 1994, jolloin edes kävelylenkkeily ei oikein onnistunut kaljamalla. Luonto korvasi sen kahdella peräkkäisellä pakkasjouluna, joina Mäkkylän mittarissa elohopea painui hyvin lähelle 30 asteen rajaa. Sen jälkeen 20 astetta on mennyt rikki vain jouluina 2001 ja 2009 ja 2010.
Kunnon lumijoulu viimeksi 2012
Lumeton joulu ei ollut viime vuosisadalla tavatonta Pirkanmaalla, mutta kolmen peräkkäisen mustan joulun jaksoa 1932–34 voidaan jo pitää harvinaisena. Kyseisenä vuosikymmenenä oli myös kaksi muuta lumetonta joulua, Ilmatieteen laitoksen tilastot kertovat.
Ihan niin suureen poikkeamaan ei päästy edes viime vuosikymmenenä, vaikka mustien joulujen määrä nousikin samaan. Heti vuosituhannen vaihteen jälkeen lunta oli ollut viitenä jouluna peräkkäin vähintään kymmenen senttiä.
Antero Mäkkylän kalenterit paljastavat, että enimmillään Ylöjärvellä oli lunta jouluna 2012, peräti 40 senttiä eli saman verran kuin 1988.
– Olen näköjään lumikenkäillyt 2012. Joululle 2010 olen merkinnyt, että Helsingissä oli 70 senttiä lunta ja täälläkin 10–20 senttiä.
Aatto 2013 muistetaan yli 5 asteen lämpötiloista, mutta sitä ennen oli sen verran pakkasia, että Antero kävi Keijärvellä luistelemassa kympin lenkin.
– Lapsuuden syystalvina oli ihan normaalia, että lammet jäätyivät. Me teimme monena talvena Mäkkylässä lammelle jääkiekkokentän, jossa pelattiin kyläsarjaakin, Antero muistaa.
Jouluna 2014 lunta oli nimeksi, kunnes tuli kaksi mustaa joulua peräkkäin. Viime vuosista lumisin on ollut 2017, jolloin Tampereen Härmälässä mitattiin aattona 14 senttiä, ja samoja lukemia näyttää Mäkkylän kalenterikin. Joulupäivänä alkoi kunnon pyry, joka lisäsi lumipeitteen korkeuden kakkosella alkavaksi.
Ruohikkopaloja uutenavuotena 1973
Jo jouluna 2006 Antero Mäkkylän joululenkkeily meni sulan maan sauvakävelyksi, mutta etenkin syystalvi 2007 oli pitkälle keskisen Suomen puolelle vähäluminen. Sen sijaan marraskuun ensimmäisen päivän 2006 Anterokin nostaa esiin harvinaisena poikkeuksena:
– Pyryn päivänä tuli puoli metriä lunta. Olimme juuri avanneet ravintola Keitaan, mutta emme meinanneet siinä kinoksessa päästä viemään Keihäsniemen palvelutalon asukkaille ruokia.
Myös 1950-luvun alussa lumi oli kortilla, mutta vuoden 1954 jälkeen Pirkanmaalla lumettomaksi jäi ainoastaan aatto 1957 ajanjaksolla, joka päättyi täysmustiin jouluihin 1972 ja 1973.
– Uudenvuodenaattona 1973 seurasin silloisen tyttöystäväni kanssa, miten raketit sytyttivät Pietilän pelloilla Elovainiolla ruohikkopaloja! Mäkkylä muistelee.
– Toisaalta 70-luvulla ajelimme mopolla monena talvena vielä huhtikuun hankikannoilla. Lumet tosin lähtivät vappuun mennessä.
Nykyisten keski-ikäisten muistot lumisista talvista saavat tukea myös ylöjärveläisen opettajan, Ilmastoforumin puheenjohtajan Simo Ruohon tilastoista: maa oli Tampereella valkoisena vuosina 1976–89 lukuun ottamatta joulupäivää 1984.
Moni muistaa myös 1980-luvun puolivälin ankarat pakkaset. Etenkin talvi 1986–87 oli todella kylmä päästyään kunnolla vauhtiin, samoin kevättalvi 1999.
Simo Ruoho arvelee, että pakkasia ja lumia saadaan lähivuosina viime aikoja yleisemmin.
– Pohjois-Atlantti on kääntynyt monivuosikymmenisessä vaihtelussaan kohti viileämpää jaksoa, jonka aikana merestä ilmakehään vapautuva lämpö ei enää yllä sisämaahan kuten viime vuosikymmeninä.
– Ilmasto alkaa tosin olla 2040-luvulla niin kuiva, että silloin sataa enemmänkin kevyttä pakkaslunta, joten vahvimmat lumipeitteet osuvat seuraavien kymmenen vuoden sisälle, Ruoho arvioi.
Tästäkin joulusta vähäluminen?
Ilmantieteenlaitos ja Foreca korostavat aina pidemmissä ennusteissaan, että niiden luotettavuus heikkenee merkittävästi ensimmäisten viiden vuorokauden jälkeen, eivätkä ne vielä anna päiväkohtaisia ennustuksia tälle joululle.
– Forecan kuuden viikon ennusteen mukaan ei kovin talviselta näytä, jos 60 prosentin paikkansa pitävyys toteutuu, Mäkkylä kertoo.
Amerikkalainen AccuWeather on kääntynyt samalle kannalle: joulu on lämmin ja vähäsateinen, ja lunta tulee vasta välipäivinä. Tammikuusta amerikkalaiset ennustavat pikkupakkasten ja jäätävien tihkujen sävyttämää.
Mäkkylä ei ryhdy arvailemaan:
– En ole sellainen kansanparantaja…! Sen sijaan seuraan aktiivisesti useidenkin laitosten pitkän aikavälin ennusteita, jotka osuvat nykyään yhä paremmin oikeaan.
Kaikista Suomen normaaleista vuodenajoista pitävä Antero myöntää olevansa huolissaan ilmastonmuutoksesta.
– Todisteet sen puolesta ovat erittäin vahvat, mutta luotan, että ihmiskunta pystyy korjaamaan tilannetta. Tärkeää on, että Kiina on nyt lähtenyt talkoisiin mukaan, ja Suomi saattaa hyötyä niissä uuden teknologian keksinnöistään.
