Jos tuntuu, että itse leivotut piparit, korttien ja lahjojen askartelu ja kodin puunaaminen lähinnä ahdistavat ja stressaavat, anna olla. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam vakuuttaa, että ihmisarvoa ei mitata sillä, miten näyttävän joulun saat aikaan.
Viimeisen päälle tehtyjen jouluvalmisteluiden uuvuttama äiti tuntuu olevan yhtä kiinteä osa suomalaista joulukulttuuria kuin kinkku tai koristeltu kuusi. Vaikka kodeissa muuten elettäisiin tasa-arvoisempaa arkea, adventin aikaan äidit virittäytyvät jonnekin 1960-luvun taajuudelle ja alkavat leipoa, siivota ja tehdä käsitöitä kuin viimeistä päivää.
– Kun sain lapsia, aloin yhtäkkiä ottaa joulusta ihan hirveitä paineita. Olisi pitänyt leipoa pipareita, askarrella kortteja, tehdä itse lahjoja, laulaa lasten kanssa joululauluja ja tietysti koko ajan taltioida tätä kaikkea muille sosiaalisessa mediassa, Emmi Nuorgam kertoo muutaman vuoden takaisesta joulustressistään.
– Aktiivisimmat joulun laittajat aloittavat leipomisen ja askartelun jo marraskuussa. Minulla oli kaksi vauvaa, synnytyksen jälkeinen masennus ja voimat aivan lopussa. Oli hirveä tunne, kun tajusin, etten pysty täyttämään lapsiperheen joulunviettonormeja.
Nuorgamin jouluahdistus kulminoitui itse tehtyyn joulukalenteriin, jota hän askarteli yötä myöten ja jota lapset vihasivat. Äiti oli rakkaudella piilotellut kalenteriin esimerkiksi rusinapussukoita, mutta lapset halusivat vain kaupan suklaajoulukalenterin.
– Se oli täysi fiasko. Tuntui, että pilaan lasteni lapsuuden ja he traumatisoituvat, kun en osannut antaa heille juuri oikeanlaista joulua, jollaisen kaikki muut näyttivät laittavan, Nuorgamin kertoo.
Perittyä painetta
Arkijärki toki kertoo, että parivuotiaat tenavat traumatisoituvat paljon todennäköisemmin joulustressistä kärsivän äidin ahdistuksesta kuin siitä, että saavat suklaan sijaan rusinoita. Tuoreena äitinä Nuorgam koki kuitenkin samanlaisia paineita kuin lukemattomat suomalaisten äitien aiemmatkin sukupolvet.
– Ennen omien lasten saamista suhtauduin jouluun monta vuotta aika välinpitämättömästi. Lapsena tietysti joulu oli vuoden kohokohta, mutta aikuistumisen kynnyksellä aloin kyseenalaistaa sitä, että oli vain yksi ainoa tapa viettää joulua.
Nuorena aikuisena Nuorgam viettikin joulunsa mieluummin työpaikallaan Palowoudissa. Hän koki arvokkaaksi järjestää joulutunnelmaa asiakkaille, joilla ei kenties ollut perhettä tai mitään muuta paikkaa viettää joulua kuin ravintola.
Yksipuolisen joulukuvaston ohella Nuorgamia alkoi ärsyttää älytön joululahjakulttuuri, jossa ostetaan väkisin keksittyjä lahjoja ihmisille, jota eivät tarvitse mitään. Krääsän sijaan olisi arvokkaampaa antaa lahjaksi aikaa, yhdessäoloa tai vaikka pienten lasten vanhemmille aikaa hengähtää.
– Tänä vuonna tämä neuvo on ristiriidassa sen kanssa, että monen pienyrittäjän tulevaisuus on riippuvainen joulumyynnistä. Kannattaa ainakin mieluummin ostaa paikallista ja laadukasta kuin ulkomailta tuotetta krääsää, Nuorgam muistuttaa.
Täyskäännös toi helpotuksen
Emmi Nuorgam pääsi eroon jouluahdistuksestaan tekemällä totaalisen täyskäännöksen. Joulun laittaminen kotona jäi pois, kun juhlapyhät alettiinkin viettää muualla.
– Lähdimme jouluksi Tallinnaan tai jonnekin mökille, jossa sai jättää pois kaikki perinteiset pakot. Jäljelle jäi vain se, mikä oli oikeasti mukavaa: oli lomaa, saatiin viettää aikaa yhdessä, syötiin niitä ruokia, mistä tykättiin. Sai lukea rauhassa kirjoja tai katsoa kaksi kautta Downton Abbeyta putkeen, jos huvitti, Emmi Nuorgam kuvaa paineetonta joulunviettoa.
Viime joulu vietettiin taas kotona. Tallinnan- ja mökkijoulujen rento ja pakoton tunnelma oli kuitenkin jo ehtinyt juurtua perheen jouluperinteeksi, ja kotonakin osattiin nyt olla juuri niin kuin hyvältä tuntuu.
– Nyt joulun lähestyminen on alkanut taas vähän ahdistaa, kun ihmiset ovat jo keväästä asti postailleet someen pataleipiä ja korvapuusteja, joita ovat karanteenipäissään leiponeet. Yritän muistuttaa itselleni, että minun ei tarvitse lähteä villitykseen mukaan vain siksi, että se näyttää somessa hyvältä. Oikeasti en halua enkä kaipaa sellaista.
Maailman 50 merkittävimmän vaikuttajamarkkinoinnin ammattilaisen listalle marraskuussa valittu sosiaalisen median ammattilainen Emmi Nuorgam kannustaakin jokaista löytämään ihan oman tapansa nauttia joululomasta.
– Jos ei ihan oikeasti halua ja kaipaa sitä yletöntä hössötystä ja yltäkylläistä koristelua, jota sosiaalinen media joulun alla pursuaa, ei siihen ole pakko ryhtyä. On ihan OK viettää joulua ja ihan yhtä OK olla viettämättä sitä. Ei se määritä ihmisen arvoa, mitä hän joululomallaan tekee.
