Suomen Punaisen Ristin Ylöjärven osasto täytti reilu viikko sitten 70 vuotta. Vapaaehtoisvoimin toimivan osaston toiminta kumpuaa halusta auttaa ihmisiä lähellä ja kaukana.
SPR:n Ylöjärven osasto perustettiin 27. marraskuuta vuonna 1950. Harva ehkä tietää, että osasto otti pitäjässä aloitteellisen roolin ja teki muun muassa aloitteen lääkärin ja hammaslääkärin saamisesta Ylöjärvelle. Tuolloin Ylöjärven asukasluku oli noin 5 000, ja yleisesti koettiin riittäväksi, että nämä palvelut saadaan ”kaupungista”, Tampereelta. Myös uimakoulut aloitettiin Ylöjärvellä osaston toimesta.
Nykyisin osastossa on kolmisenkymmentä aktiivijäsentä. Mukaan vapaaehtoistoimintaan houkuttelevat pyyteetön halu auttaa muita, ystävät eri puolilla Suomea, erilaiset tapahtumat sekä se, että voi olla osa maailmanlaajuista organisaatiota.
– Tästä saa hyvän mielen. Se on iso asia, sanoo osaston sihteeri Raija Iivainen.
Iivainen liittyi ensiapuryhmään vuonna 1977 entisen opettajansa Ritva Kokon houkuttelemana ja on sen jälkeen ollut aktiivisesti mukana niin hallituksessa kuin kentällä. Kokko puolestaan tuli mukaan osaston toimintaan 60-luvun lopulla muutettuaan Ylöjärvelle ja toimi puheenjohtajana 1974–94. Hän on ollut myös piirihallituksen jäsen. Nykyinen puheenjohtaja Arja Sonne päätyi mukaan miehensä Sepon ”päähänpiston” ansiosta 80-luvun alkupuolella.
Apua ja ystäviä
SPR on monille tuttu ystävätoiminnasta ja erilaisista keräyksistä. Ystävätoimintaa yksinäisten vanhusten hyväksi on tehty yhteistyössä Ylöjärven kaupungin ja seurakunnan kanssa jo reilut 40 vuotta. Ystävätoimintaan kuuluu muun muassa vanhusten ulkoilutus sekä erilaiset retket ja vierailut. Helmikuussa uusille vapaaehtoisille järjestettiin ystäväkurssi. Koronatilanteen vuoksi toiminta joutui heti tauolle, mutta jatkuu kun tilanne sen sallii.
– Turvavälin pitäminen on ystävätoiminnassa hankaluus. Ulkoiluttajat eivät saa mennä yhtään sisälle, vaikka olisi maskit päässä. Suurin osa henkilökohtaisista ystävistä on sellaisia, että heidät pitää hakea sisältä, Sonne ja Iivainen kertovat.
Ystävätoimintaan on kuulunut pitkään myös paikallislehden lukeminen näkövammaisille.
– Alussa kasettia ja nauhaa juoksutettiin ympäri kylää. Nyt mennään kirjastoon ja luetaan tietokoneelle ja aina on kaksi lukijaa, kertoo Kokko.
SPR:n Katastrofirahastoon kerätään varoja sekä kotimaan että ulkomaan apuun. Kotimaassa apua voivat saada esimerkiksi tulipalossa kotinsa menettäneet. Vuosittainen Nälkäpäivä on yksi näkyvimpiä keräyksiä, ja tuotti tänä vuonna Ylöjärvellä noin 2 000 euroa. Osasto lahjoittaa omista varoistaan ruoka-apua yhteistyössä seurakunnan kanssa.
– Olemme tänä vuonna antaneet noin 70 ruokakassia, Sonne kertoo.
Vuosittain osasto lahjoittaa myös ruokalahjakortteja Hyvä joulumieli-keräykseen kaupungin perusturvakeskuksen kautta.
Verenluovutusta ja ensiapua
SPR aloitti verenluovutustilaisuudet Ylöjärvellä jo vuonna 1961. Nykyisin niitä järjestetään seurakuntakeskuksella viisi–kuusi kertaa vuodessa.
– Olemme siellä kahvinkeittäjinä ja voileivän tekijöinä, kertoo Iivainen.
Ensiaputoiminta on ollut mukana Ylöjärvellä osaston perustamisesta lähtien, mutta oli 2000-luvun alussa joitakin vuosia tauolla. Sari Lahtisen ja Ami Mittilän vetämä ensiapu- ja valmiusryhmä kokoontuu harjoituksiin Soppeenharjun koululla. Ensiapuryhmä päivystää erilaisissa yleisötapahtumissa.
– Valmius tarkoittaa sitä, että ollaan viranomaisten käytössä, jos tulee etsintöjä tai evakuointeja, Iivainen tarkentaa.
Syksyllä Ylöjärvellä aloitti 7–12-vuotiaiden Reddie Kids -ryhmä.
– Se on Punaisen Ristin koulutusta. He opettelevat pikkuisen ensiapua ja Punaisen Ristin aatemaailmaa, Sonne kertoo.
Punaisen Ristin periaatteita ovat inhimillisyys, puolueettomuus, vapaaehtoisuus, tasapuolisuus, riippumattomuus, ykseys ja yleismaailmallisuus.
– Ykseys tarkoittaa sitä, että yhdessä maassa voi olla vain yksi Punainen Risti tai Punainen Puolikuu, Kokko tarkentaa.
Punaisella Ristillä on kansallinen erityisasema.
– Punaisen Ristin osastot eivät ole rekisteröityneitä yhdistyksiä, vaan meidän asemamme vahvistetaan laeilla ja asetuksilla, Sonne sanoo painokkaasti.
Tilaongelma
Ylöjärven osaston rahoitus tulee jäsenmaksuista ja ensiaputoiminnan tuotoista. Osaston kaupungilta vuokraamat tilat sijaisevat Soppeenmäessä Mikkolassa. Aiemmin siellä oli muun muassa kirpputori ja myyjäisiä varainhankintaa varten, mutta nykyisissä puitteissa niitä ei voida järjestää. Tilat Mikkolan yläkerrassa ovat auttamattoman pienet: siellä saa paloturvallisuusmääräyksistä johtuen kokoontua kerrallaan ainoastaan kahdeksan henkilöä. Lisäksi liikuntaesteisten on mahdoton päästä rappusia pitkin toiseen kerrokseen.
–Emme voi järjestää mitään yleistapahtumia, toteaa Sonne murheellisena.
Koronatilanteen vuoksi osasto ei juhlista vuosipäivää, vaan juhlaan budjetoitu raha lahjoitetaan seurakunnan jakamaan ruoka-apuun.
