Tiedot koronavirusrokotteita koskevista lupaavista tutkimustuloksista ovat tuoneet valoa koronasyksyn synkkyyteen. Euroopan lääkeviraston johtaja arvioi viraston saattavan antaa useammallekin koronavirusrokotteelle myyntiluvan EU-alueella ennen joulua. Vahvimpia ehdokkaita ensimmäisten joukossa hyväksyttäviksi ovat Pfizerin ja BionTechin sekä Modernan rokotteet. Molempien teho on osoittautunut laajoissa kolmannen vaiheen kaksoissokkotutkimuksissa lähes 95-prosenttiseksi.
Suomella on monen muun Euroopan maan tavoin oltava valmius käynnistää rokotukset jo ennen vuodenvaihdetta, jos rokotteet todetaan tehokkaiksi ja turvallisiksi. Hallituksen ja terveysviranomaisten tehtävänä on varmistaa, että rokotejakelun logistiikka toimii ja rokotukset käynnistetään viipymättä rokotetoimitusten alettua.
Suomi on mukana EU:n koronavirusrokotteiden yhteishankintaprosessissa. Tavoitteeksi on asetettava rokotusmahdollisuuden tarjoaminen kaikille suomalaisille kesään mennessä. Ennen laajaa rokotuskattavuutta tautitilanne on kuitenkin pystyttävä pitämään hallinnassa muilla keinoilla. Presidentti Niinistö on väläyttänyt jopa poikkeusolojen toteamista ja valmiuslain käyttöönottoasetuksen tuomista eduskunnan hyväksyttäväksi, mikäli epidemia edelleen pahenee.
Pirkanmaan pandemiatyöryhmä päätyi kiristämään koronarajoituksia ja -suosituksia viime viikolla peräti kahteen otteeseen tartuntatapausten ja sairaalahoidon tarpeen lisäännyttyä nopeasti. Riskinä on myös muiden sairauksien hoidon resurssien kapeneminen. Viimeisimpiin suosituksiin lukeutuvat muun muassa uimahallien ja sisäliikuntapaikkojen sulkeminen, yleisötilaisuuksien rajaaminen korkeintaan kymmeneen henkilöön sekä tarpeettoman liikkumisen välttäminen erityisesti epidemian leviämisvaiheessa oleville alueille. Pirkanmaan koronarajoitukset ovat tiukkuudessaan vähintäänkin vertailukelpoisia epidemian pahimmin koetteleman pääkaupunkiseudun kanssa. Lähitulevaisuus osoittaa, onko Pirkanmaalla onnistuttu toimimaan Uuttamaata ennakoivammin.
Alueellisessa päätäntävallassa olevasta toimenpidevalikoimasta on käyttämättä lähinnä koulujen siirtyminen etäopetukseen. Ellei tartuntakäyrä käänny, on sekin väistämättä edessä.
Koronaepidemia on kiihdyttänyt myös julkisen sektorin velkaantumista yksityisen kulutuksen hidastuttua, verotulojen vähennyttyä ja julkisten menojen kasvettua. Kuluvana vuonna pitkälti yli neljäsosa valtiontalouden menoista katetaan lisävelalla. Velkaantuminen ehti silti kiihtyä jo ennen epidemian alkua hallitusohjelmaan kirjattujen menolisäysten myötä. Merkittäviä säästöjä hallitus ei sen sijaan ole pystynyt löytämään koko vaalikauden aikana.
Eduskunta keskustelee tällä viikolla opposition tarjoamista vaihtoehdoista hallituksen talouslinjalle ja äänestää tehdyistä esityksistä ennen joulua. Perussuomalainen vaihtoehto leikkaisi menoeristä, joilla ei ole vaikutusta tavallisten suomalaisten arkeen. Vaihtoehtobudjettiimme sisältyvät esimerkiksi tuntuvat säästöt maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista. Lisäksi haluamme hylätä EU:n jättimäisen elvytyspaketin, jonka toteutuessa EU ottaisi yhteistä velkaa ja muuttuisi tulonsiirtounioniksi. Mainittujen menoerien pienentyessä voidaan muun muassa keventää työssäkäyvien ja eläkeläisten verotusta sekä alentaa asumisen ja liikenteen kustannuksia. Suomelle ja suomalaisille on annettava mahdollisuus vaurastua työtä tekemällä ja yrittämällä. Velkaantuvan maamme rajalliset voimavarat tulee käyttää järkevällä, omaa kansantalouttamme ja hyvinvointiamme edistävällä tavalla.