Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho puhui Ylöjärvellä käydessään kuntavaalien merkityksestä valtakunnalliseen politiikkaan, maan hallituksen tekemiin ratkaisuihin. Tässä herääkin kysymys siitä miten puolueen johdon näkemykset heijastuvat kaupunginvaltuutettujen tekemään politiikkaan ja arvoihin?
Nythän on niin, että perussuomalaiset kansanedustajat ovat jättäneet eriävän mielipiteensä EU:n vaatimukseen siitä että kaikkien jäsenmaiden on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta, myös Unkarin ja Puolan. Ellei oikeusvaltioperiaatetta noudateta niin rahahanat suljetaan. Tämän pitäisi olla kaikille jäsenmaille itsestäänselvyys. Tässä ei ole kyse huonosta taloudenpidosta eikä koronapandemian hoidosta, vaan yhdestä EU:n peruspilareista, oikeusvaltiosta.
Tässä ihmetyttää ensiksikin se, että nuo kaksi maata ovat nettosaajia EU:n elvytyspaketista, mutta siitä huolimatta haluavat estää sen toimeenpanon koska eivät suostu noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta. Vielä merkillisempää on että Suomen eduskunnassa merkittävällä edustajamäärällä vaikuttava puolue asettuu noiden maiden taakse. Siis puolue joka on henkeen ja vereen vastustanut EU:n rahanjakoa ja koko elvytysrahastoa, on nyt valmis antamaan rahaa maille jotka vähät välittävät länsimaisen sivistyksen tukipilareista, oikeusvaltiosta ja demokratiasta.
Jos kuntavaalien tulos vaikuttaa, kuten Halla-Aho asian ilmaisi, myös valtakunnan politiikkaan, niin vaikutus ulottuu siinä tapauksessa myös EU- ja ulkopolitiikkaamme, olemmehan EU:n jäsenvaltio. Nyt suomalaisilla on siis tilaisuus valita mihin arvomaailmaan haluamme maamme kuuluvan. Haluammeko edelleen olla oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa kannattava länsimainen sivistysvaltio, vai hyppäämmekö tuntemattomaan? Isänmaallisuus ja kansallismielisyys (etenkin etnonationalismi), eivät ole yksi ja sama asia.
Veijo Kortelainen
poliittisesti puolueeton tarkkailija
