kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)
Asumistiheyden vaikutuksia kansantalouden tuottavuuteen on selvitetty useissa tutkimuksissa. Tuottavuuskehitys perustuu osaavaan työvoimaan ja innovaatioihin, jotka syntyvät vuorovaikutuksessa ihmisten ja yritysten arjessa. Usein keskenään melko erimieliset ekonomistit ovat asiasta yksimielisiä. Alan kirjallisuudessa on laskettu, että asumistiheyden kaksinkertaistaminen kasvattaa tuottavuutta keskimäärin viisi, jopa kahdeksan prosenttia. (Loikkanen ja Laakso 2016).
Havaintoesimerkki tulee Ruotsista. Siellä kaikkien taajamien väentiheys on yli kaksinkertainen Suomen taajamiin nähden. Vuonna 2015 Ruotsin talouden tuottavuus oli vajaat 12 prosenttia Suomea korkeampi (Urrila 2016).
Kasvukaupunkiseutujen kehittyminen on Suomen kansantalouden hyvinvoinnin elinehto. Suomalaiset kaupungit kilpailevat, paitsi keskenään, myös globaalisti. Vielä ei ole varmaa, että lähin kansainvälisesti kilpailukykyinen kasvukaupunki löytyy tulevaisuudessa Suomen rajojen sisäpuolelta. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että niitä olisi ainakin muutama.
Kansainvälisesti katsottuna Tampereen seudun hartiat voivat erottua edukseen globaalista massasta. Vaikka kerrasta valmista ei kaupunkikehityksessä voida saavuttaa, harvaan rakennettu kaupunkiseutu antaa mahdollisuuden, sillä puhdasta pöytää riittää Tampereen keskustasta pitkälle jokaiseen ilmansuuntaan.
Kaikkialla maailmassa menestyvät kaupungit kasvavat säteittäisesti nopeiden joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tampereen seutu ei tee poikkeusta. Viisas mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii päättäjiltä kykyä hahmottaa tulevaisuutta. Tarkemmin sanottuna erilaisia saman suuntaisia tulevaisuuksia, joista joku toteutuu, kun sitä kohti ponnistellaan. Kyse on tulevaisuuden tekemisestä.
Parhaat ja pitkäjänteiseen kehittämiseen sitoutuneet viranhaltijat ja asiantuntijat ovat kullan arvoisia. Yksilöllisyyttä huomioivaa yhteen kokoavaa johtamista edellytetään kaikille tasoille. Siilot on kaadettava. Hierarkioiden luovuutta tikahduttavia rakenteita on purettava samalla kun läpinäkyvyyttä ja kokeilukulttuuria lisätään.
Ylöjärvi on kotimaan kansantalouden ytimessä. Vastaavia kaupunkeja ja kuntia on toki muitakin ja kaikille on yhteistä naapuruus keskuskaupunkiin. Kasvua voi ajatella asukkaiden ja työpaikkojen määrän kasvuna, mutta myös tuottavuuden kasvuna, jolloin saadaan enemmän aikaan samalla panoksella kuin aiemmin.
Monet ekonomistit painottavat, että pitkällä aikavälillä tuottavuuskehitys on tärkeämpää kuin työllisyysasteen kehittyminen. Tiivis kaupunkirakenne tekee lähes kaikkien palveluiden tuottamisesta ja yrittämisestä tehokkaampaa ja kannattavampaa. Tehokkaampi tiiviimpi ympäristö parantaa suhteellista kilpailukykyä, stimuloi kasvua ja vaurastuttaa yhteisöä ja sen jäseniä. Seurauksena on taloudellista kantokykyä vastata vaikkapa väestörakenteen tuomiin haasteisiin, koulutustason kohottamiseen sekä kasvun ja innovaatioiden tukemiseen. Samalla on huolehdittava ”segregaatio-peikosta”, ettei urbaaneja periferioita synny kaupunkiseudun taajamiin aiheuttamaan eriarvoisuutta ja mahdollisuuksien epätasa-arvoa.
Muuttoliike kohti kaupunkimaista asumista tulee tutkimusten mukaisesti jatkumaan myös tulevina vuosikymmeninä. Tietoteollisuus ottaa alaa perinteisemmältä teollisuudelta. Tietoteollisuuden keskukset tiivistyvät kaupunkeihin korkeakoulujen, koulutetun työvoiman saatavuuden ja innovaatioalttiin tiiviin ympäristön vuoksi. Palveluiden saavutettavuus, lähietäisyydellä olevat monipuoliset yhteisöt sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet vahvistavat sitä.
Kokonaisuuden voi nähdä myös vastakkain asetteluna maaseutuasumiseen verrattuna. Silloin unohtuu, että koti hankitaan kaupunkitaajamasta pitkälti samoista syistä kuin maaseudulla asuvat käyvät kaupungissa asioimassa. Samoin kaupungissa asuvat käyvät maaseudulla usein samoista syistä kuin maaseudulla asuvat haluavat siellä elää. Nämä toisiaan leikkaavat taipumukset ovat täynnä mahdollisuuksia yrittämisen, yhteisöllisyyden, vapaa-ajan ja itsensä kehittämisen saroilla.
Ylöjärven kehittymispotentiaali on arvokas meille paikallisille, mutta myös valtakunnallisesti. Valtakunnallinen painoarvo syntyy Ylöjärven vaikuttavuudesta Tampereen kaupunkiseudun kilpailukykyyn ja edelleen sen kilpailukykyvaikuttavuudesta Helsinki–Tampere-kasvukäytävässä. Paikallisessa keskustelussa tämä näkökulma on harvoin esillä. Ylöjärven elinvoiman kehittäminen on nähtävä laajasti isänmaan tulevaisuustekona.
TIMO HALTTULA
