Palveluiden siirtyminen verkkoon on pääosin helpottanut monien arkisten asioiden hoitamista. Digitalisaatiolla on kuitenkin myös varjopuolensa, eikä palveluita voida rakentaa pelkästään sen varaan. Esimerkiksi monet ikäihmiset tarvitsevat edelleen perinteisempiäkin palvelumuotoja.
Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto on nostanut esiin huolen yritysten ja julkishallinnon tietoturvan puutteista. Kymmenien tuhansien suomalaisten asiakastiedot Vastaamon tietokannoista haltuunsa saanut murtaja onnistui kiristämään rahaa ainakin muutamalta uhriltaan. Lukuisat muutkin järkyttyivät syvästi henkilökohtaisten ja jopa arkaluontoisten tietojensa vuodettua verkkoon.
Digitalisaation ja tietoturvan suhteen ei pidä olla muutoinkaan sinisilmäinen. Suojelupoliisin tuoreen turvallisuuskatsauksen mukaan ulkovallat harjoittavat Suomessa kybervakoilua ja -vaikuttamista. Korkean tason teknologia herättää yhä laajempaa kiinnostusta ulkomaisissa tiedusteluorganisaatioissa.
Tietyt rikollistahot kiinnittävät puolestaan huomionsa yritysten hallussa olevaan dataan. Liikenne- ja viestintäviraston alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan suomalaisten yhteisöjen tiedetään ainakin kahdessa eri tapauksessa maksaneen kiristäjälle haittaohjelman lukitsemat tiedot vapauttaakseen.
Viime viikolla hakkeroitiin vuorostaan sosiaali- ja terveysministeriön puhelinvastaajaa suojannut yksinkertainen salasana. Vaikka teon perimmäinen motiivi onkin nähtävästi ollut ministeriön herätteleminen havaitusta tietoturva-aukosta, osoittavat paljastuneet tietomurrot suomalaisten organisaatioiden tietoturvassa olevan runsaasti parantamisen varaa.
Erityisesti arkaluontoista tietoa asiakkaistaan keräävien yritysten ja julkisyhteisöjen valvontaa tulee tehostaa. Identiteettivarkauden kohteeksi joutuneiden henkilöiden mahdollisuus vaihtaa henkilötunnusta on syytä selvittää. Henkilötunnukset tuskin loppuvat tästä syystä kesken.
Taloudellisesti merkittävien sitoumuksien vahvistaminen pankkitunnuksilla tai muulla vahvalla tunnisteella parantaisi sekä velallisen että velkojan oikeusturvaa. Jokaisen kansalaisen kannattaa lisäksi harkita, onko henkilökohtaisia tietoja välttämätöntä tarjota kansainvälisten suuryritysten käyttöön.
Tietoturvan ohella suomalaisia mietityttävät useat muutkin asiat. Varsinkin tulojen pienentyessä arkisiin menoihin on kiinnitettävä aiempaa tarkempaa huomiota. Eduskunnassa on jo pitkään vallinnut laaja yhteisymmärrys siitä, että sähkön siirtohintojen jatkuva nousu on saatava kuriin.
Hallitus antaa näillä näkymin marraskuussa eduskunnalle esityksen, jonka toteutuessa verkkoyhtiöiden investointeja valvottaisiin aiempaa tarkemmin ja siirtohintojen korotuskattoa madallettaisiin. Nämä toimet ovat tarpeellisia, mutta ne eivät riitä pysäyttämään sähkölaskun kasvua.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajana vuodenvaihteen jälkeen aloittava Mikael Collan arvostelee sähkön siirtohinnoittelun sääntelyyn tähtäävää lakiluonnosta löyhyydestä. Hän esimerkiksi katsoo, että lakimuutoksen yhteydessä tulisi muuttaa siirtoyhtiöiden kohtuullisen tuoton laskentamallia. Collanin mukaan kohtuullisen tuoton ei pitäisi määräytyä laskennallisella perusteella vaan investointeihin tosiasiallisesti sitoutuneiden pääomien nojalla.
Collanin esittämät huomiot ovat aiheellisia. Sähkön kaltaisen välttämättömyyshyödykkeen on oltava jokaisen suomalaisen käytettävissä siedettävään hintaan. Paikallista monopolia ei tule voida käyttää tosiasiallisten kustannusten ja kohtuullisen tuoton ylittävään laskutukseen. Eduskunnan tehtävänä on varmistaa, että lainsäädäntö on tältä osin selkeä ja yksiselitteinen.
