Päihdenuorien kanssa Ylöjärvellä työskentelevä Sami Rantanen on huomannut, että kannabiksesta on tullut yhä suositumpaa, vaikka asenteet ovat tiukentuneet: ”Nuorimmat kannabiskokeilijat, joita olen tavannut ovat olleet 12-vuotiaita”

Ylöjärveläisvanhemmille järjestetään keskiviikkona striimattava tilaisuus, jonka keskiössä on ylöjärveläisnuorten huumeidenkäyttö. Myös Ylöjärvellä kannabis on tullut suositummaksi nuorten keskuudessa, kertoo Nuorten intensiiviyksikkö NAVIssa työskentelevä sairaanhoitaja Sami Rantanen.

Sairaanhoitaja Sami Rantanen on työskennellyt pitkään päihdeongelmien kanssa kamppailevien aikuisten kanssa, mutta viimeiset vuodet nuorten parissa. Rantanen on antanut päihteiden käyttöön liittyvää apua ja neuvontaa nuorille ja heidän perheilleen ensin A-klinikan nuorten palveluissa, jonka kautta hän vieraili aikaisemmin Ylöjärvelläkin pari kertaa kuussa.

Nyt hänen työpisteensä on siirtynyt Ylöjärvelle pysyvästi uuteen kaupungin perustamaan Nuorten intensiiviyksikkö NAVIIn, joka tarjoaa avohoitoa ylöjärveläisnuorille sekä psyykkisissä ongelmissa että päihteisiin ja pelaamiseen liittyvissä haasteissa.

Rantanen kertoo, että NAVIn kaltaiselle palvelulle on nähty olevan selkeä tarve, sillä esimerkiksi hänen luokseen ohjautuu joka viikko uusia nuoria, joiden päihteidenkäyttö herättää huolta joko nuoressa itsessään tai lähipiirissä.

– Pelkkä huoli on hyvä mittari sille, että kannattaa soittaa. Yleensä tapaaminen saadaan sovittua jo samalle viikolle, viimeistään seuraavalle.

Lue myös: Uutta: Kaupunki perustaa mielenterveysongelmista kärsiville nuorille intensiiviyksikön – Muun muassa nuorten kannabiksen käyttö ja peliriippuvuus ovat lisääntyneet

Käytännön kokemukset ja tilastot riitelevät

Nuorten päihteiden käytöstä puhuttaessa tilastot osoittavat, että alkoholi on edelleen nuorison ykköspäihde.

Rantasen mukaan ilmapiiri kannabiksen ympärillä on kuitenkin muuttunut selkeästi viime vuosina, mikä näkyy hänen työssään nuorten parissa.

– Kyllä nuorison kannabismyönteisyys tulee meillä selkeästi näkyville. Kannabiksesta on tullut alkoholille vahva kilpailija, hän toteaa.

Viimeisimmässä kouluterveyskyselyssä asenteet kannabiksen polttamista kohtaan ovat kuitenkin tiukentuneet.

Ylöjärven kaupungilla hyvinvointikoordinaattorina työskentelevä ja kaupungin ehkäisevää päihdetyötä koordinoiva Anna Koski sanoo, että yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista yhä harvempi hyväksyy kannabiksen polttamisen.

– Asenteet kannabiksen polttelua kohtaan ovat muuttuneet vähemmän salliviksi, hän sanoo.

Lue myös: Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten kannabiskokeilut ovat lisääntyneet Ylöjärvellä – Myös nuuskan käyttö on tullut suositummaksi

Huumeita on helppo hankkia

Kouluterveyskyselyyn vastanneista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista peräti 43 prosenttia oli kuitenkin sitä mieltä, että huumeiden hankkiminen Ylöjärvellä on helppoa.

– Kannabis ei tosiaan ole mikään vieras asia meidän nuorille. Tilastojen perusteella kokeilut ovat lisääntyneet ylöjärveläisten yläkouluikäisten keskuudessa, mutta erityisesti ammattikoulussa. Näyttää myös siltä, että nuorten mielestä kannabista on kohtuullisen helppo hankkia Ylöjärvellä, Koski kertoo.

Rantanen on Kosken kanssa samaa mieltä.

– Nuoret osaavat tilata huumeita netistä tai sitten kaveriporukassa on joku rohkea, joka tietää mistä hankkia. Myös vanhempi polvi saattaa rahoittaa omaa huumeidenkäyttöään myymällä huumeita alaikäisille, mikä on tosi valitettavaa. Nuorimmat kannabiskokeilijat, joita olen tavannut ovat olleet 12-vuotiaita.

Lue myös: Kouluterveyskysely kertoo karua kieltä ylöjärveläisnuorten ahdistuneisuudesta – 8. ja 9. luokkalaiset ovat ikätovereitaan ahdistuneempia

Vanhempi: kysy, mitä kuuluu

Rantanen ei sano, että kannabis olisi ongelma ylöjärveläisnuorten keskuudessa, mutta hänen mukaansa jonkinasteisesta ilmiöstä voidaan puhua.

– Useimmilla kannabiksen kokeilu liittyy kavereihin ja siihen, että polttamisella haetaan kuuluvuudentunnetta. Osa nuorista taas yrittää ratkaista pahaa oloaan pilven polttamisella.

Hänen mukaansa myös koulukiusaaminen nousee usein esiin päihde- tai peliongelmaisten nuorten kanssa keskustellessa.

– Kuulumattomuuden tunne voi ajaa semmoisiin porukoihin, joissa poltellaan. Se voi olla turvapaikka, jossa nuori hyväksytään semmoisena kuin on.

Siksi Rantanen pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että vanhemmat tiedustelisivat nuoriltaan näitten kuulumisia ja olisivat aidosti mukana näiden elämässä. Hänen mukaansa nuoren päihteidenkäyttöön on mahdollista vaikuttaa vanhemman omalla toiminnalla.

– Vanhempien olisi tärkeää pysähtyä, kun nuorella on asiaa. Olla läsnä ja kysyä, että mitä kuuluu. Mielestäni vanhemman pitäisi tietää aina, millä fiiliksellä nuori menee nukkumaan ja mitä hänen päivässään on tapahtunut. Ja jos nuori vaikkapa tykkää pelata, niin muistetaan olla uteliaita siitäkin. Ylipäätään sellainen rento ja avoin keskustelu olisi syytä säilyttää perheissä.

– Ja nuoren itsetunnon kannalta myös aplodit ovat tärkeitä. Muistetaan kehua, kun nuori on tehnyt hyvin, Rantanen summaa.