Entä, jos Pirkanmaan veturina ei olisikaan Tamperetta?

27.10.2020 11:00

Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie ja innovaatio- ja tulevaisuustyönjohtaja Päivi Myllykangas iloitsevat, että Pirkanmaa osaa hyödyntää voimakkaan elinvoimansa. Johtajakaksikko tietää, että moni maamme maakunnista haluaisi päästä pirkanmaalaisten vauhtiin. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie ja innovaatio- ja tulevaisuustyönjohtaja Päivi Myllykangas iloitsevat, että Pirkanmaa osaa hyödyntää voimakkaan elinvoimansa. Johtajakaksikko tietää, että moni maamme maakunnista haluaisi päästä pirkanmaalaisten vauhtiin. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaa koostuu 22 kunnasta. Ensi vuoden alussa maakunta kasvaa yhdellä kunnalla, kun Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomesta Pirkanmaahan. Pirkanmaan liitto on 22 kunnan omistama kuntayhtymä, jonka tehtävänä on kehittää maakuntaa tasapuolisesti ja valvoa sen etuja. Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie ja innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja Päivi Myllykangas teroittavat, ettei ainutlaatuinen ja valtakunnallisesti kiitetty pirkanmaalainen yhteistyö ole vain kaunista juhlapuhetta vaan täyttä totta. Kaksikko heittää maakuntalaisille pähkinän pureskeltavaksi: ”Entä, jos Suomen kansantalouden kannalta tuiki tärkeällä Pirkanmaalla ei olisikaan Tampereen veroista maakuntakeskusta veturinaan?

Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie ja innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja Päivi Myllykangas kohtaavat jokapäiväisessä työssään pääsääntöisesti Pirkanmaahan myönteisesti suhtautuvia ihmisiä. Joidenkin tuiki harvojen piikittely kohdistuu voimakkaasti kehittyvään ja kasvavaan Tampereeseen, jonka he kokevat kokonsa ja painoarvonsa johdosta ylivoimaiseksi kunnaksi.

Alasentie ja Myllykangas iloitsevat siitä, että suuri osa liki 521 000 pirkanmaalaisesta tunnistaa maakuntansa yhtenäiseksi alueeksi, jossa keskuskaupungin veto- ja pitovoima säteilevät Pirkanmaan uloimmille kehille saakka.

– Ehkä meidän pitäisi pysähtyä ja miettiä, minkälainen Pirkanmaa olisi ilman Tampereen kaltaista innovatiivista dynamokaupunkia, he suosittelevat.

– Pohjoismaiden suurimpana sisämaakaupunkina, monipuolisena koulutuskeskittymänä ja kulttuurin, talouden sekä elinkeinoelämän vireänä alustana Pirkanmaalla on avaimet tulevaisuuden rakentamiseen.

Ole julkisesti pirkanmaalainen!

Jukka Alasentie ja Päivi Myllykangas kiteyttävät, että jokainen maakuntalainen voi omalta osaltaan vahvistaa Pirkanmaata kertomalla kuuluvasti olevansa nimenomaan pirkanmaalainen.

– Pirkanmaalla tehtiin taannoin tutkimus, jossa selvitettiin maakunnan asukkaiden ajatuksia pirkanmaalaisuudesta. Lopputulos osoitti, että täkäläiset ihmiset arvostavat nimenomaan niitä myönteisiä ja uudenaikaisia käytänteitä, joiden varaan arki rakennetaan. Vastaajien katseet olivat tässä ajassa ja tulevaisuudessa. Eteenpäin pyrkiminen ja asioiden tekeminen uudella tavalla on Pirkanmaan suuri vahvuus, he kuvailevat.

Alasentie ja Myllykangas huomauttavat, että asukkaiden muuttovoitosta nauttivaa Pirkanmaata kiitellään nopeasta kotiutumisesta ja ihmisten tasavertaisuudesta.

– Se, että tänne on helppo tulla ja asettua, on verraton vahvuustekijä.

– Pirkanmaalla ei olla nuijan kanssa rajalla vastassa.

Etukenossa ja suhteita rakentamalla

Muissa maakunnissa työskentelevät Jukka Alasentien ja Päivi Myllykankaan kollegat ihastelevat tuon tuosta sitä, miten pirkanmaalaiset tarttuvat toimeen, miten pirkanmaalaiset pysyvät kehityksen kärjessä ja miten pirkanmaalaisilla on punnittuja ideoita ja palo niiden toteuttamiseen.

Alasentien ja Myllykankaan mielestä kiitos ja kunnia kuuluvat kaikille Pirkanmaalla toimiville organisaatioille, jotka ovat omaksuneet vastuullisen yhteistyökulttuurin. Heidän mukaansa sitoutuminen on kaiken a ja o.

– Pirkanmaalaisella ajattelulle ja toiminnalle tyypillistä on etukeno. Se tarkoittaa sitä, että asioissa ollaan mieluummin etukäteen kuin jälkijättöisesti liikkeellä. Vaikuttaminen tapahtuu asioiden ollessa vielä raakileina.

– Verkostot ja suhteet luodaan tässä ja nyt. Niitä on vaalittava. Vasta tarpeen koittaessa yhteyksien avaaminen on jälkijättöistä.

Alasentie ja Myllykangas huomauttavat, ettei pirkanmaalaisia nähdä karvalakkilähetystöinä räyhäämässä pääkaupungissa.

Katamme yhteistyön pöytää

Pirkanmaan liiton kattaa kernaasti yhteistyönpöytää, johon eri osapuolet saapuvat mielellään niin käynnistämään kuin lujittamaan yhteistoimintaansa.

Jukka Alasentie ja Päivi Myllykangas sanovat, että maakuntaliiton työntekijät työskentelevät koko ajan silmät tarkkoina ja korvat auki tunnistaakseen yhteistyön poikasia.

– Tämä on hedelmällistä tarkkuutta. Kun olemme valveilla monen toimijan suhteen, pystymme ajatuksissamme luomaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. Ajatus sieltä, toinen täältä.

Alasentien ja Myllykankaan mielestä Pirkanmaan liitto on tämän maakunnan elinolosuhteiden kehittäjä.

– Kun olemme koko ajan avoimina uusille asioille, prosesseja käynnistyy. Me lunastamme paikkamme jokapäiväisellä työllä. Malli kantaa ja vie eteenpäin.

Katseet maakuntaohjelmassa

Suomessa pidetään ensi vuoden huhtikuussa kuntavaalit, joiden tuloksen mukaan maakuntaliittojen valtuustot ja hallitukset miehitetään.

Edessä on myös uuden maakuntaohjelman laatiminen seuraavalle nelivuotiskaudelle.

Jukka Alasentie ja Päivi Myllykangas pitävät päivänselvänä, että Pirkanmaan liiton tulevaisuustyössä painottuvat vihreä maailma ja digitaalisuuden laajentuminen.

– Ilmastonmuutos on ihmiskunnan yhteinen tehtävä. Tavoitteiden saavuttamiseksi on toimittava kaikissa organisaatioissa.

Alasentie ja Myllykangas kiteyttävät uuden maakuntaohjelman tehtävän: ”Se on kaikkien Pirkanmaalla toimivien yhteinen ohjelma.”

Pysytään yhteistyön vaalijana

Jukka Alasentie ja Päivi Myllykangas katsovat, ettei kilpaileminen kuulu Pirkanmaan työkalupakkiin.

– Kestävää tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä. Se on meidän lähtökohtamme, he linjaavat.

Alasentie ja Myllykangas toivovat, että Pirkanmaalla pidettäisiin kaikki ikkunat ja ovet avoinna ympäröivään maailmaan.

– Ei käännytä sisäänpäin!

Alasentie ja Myllykangas herättävät pirkanmaalaisia tunnistamaan hyvin pitkät ja laajat ketjut, jotka ovat arkea monissa asioissa.

– Otetaanpa esimerkiksi Euroopan unionin paljon julkisuutta saaneet ja runsaasti keskustelua herättäneet korona-apupaketit. Yhteiskunnassamme on kuultu voimakasta kritiikkiä Suomen osallistumisesta kyseisiin talouden elvytys- ja pelastustoimiin.

– Juuri tällaisessa yhteydessä meidän on tärkeää tunnistaa paitsi oman maamme myös oman maakuntamme realiteetit. Suomi elää ulkomaan viennistä, se on meille suoranainen elinehto. Pirkanmaalla on hyvin paljon yritystoimintaa, jonka pärjääminen pohjaa vientiin. Meille ensisijaiset vientimaat, Saksa, Italia ja Espanja, ovat omassa maanosassamme Euroopassa. Keskinäisriippuvuutemme on suuri, he herättelevät.

– Tampere ympäristöineen on kansallisesti vahva luovien alojen tyyssija. Erilaiset tapahtumat kulttuurin, taiteen, tieteen ja yrittäjyyden saralta tuovat normaaliaikoina merkittävästi kävijöitä alueelle. Olemme hyvä kakkonen näillä saroilla heti Helsingin ja Uudenmaan jälkeen. Matkailu- ja ravitsemusalan palvelut kytkeytyvät olennaisesti messuihin ja vastaaviin massatapahtumiin.

Samaan hengenvetoon Alasentie ja Myllykangas palauttavat muistiimme, että esimerkiksi kiertotalous ja luovat alat olleet EU:n elvytyspaketin eurojen kohteita. Pirkanmaalla on monia kansallisesti merkittäviä toimijoita, joiden tulevaisuutta on vahvistettu puheessa olevilla tukirahoilla. Pirkanmaan liitolla on ollut keskeinen rooli tukien saamisessa tänne.

Alasentie ja Myllykangas ottavat toisen esimerkin. Tampereen ratapihan kehittäminen ei ole vain Tampereen etu, vaan uudistus ja parannustoimet säteilevät naapurimaakuntiin ja aina pohjoisinta Suomea myöten.

– Kun Tampereella olevat pullonkaulat saadaan poistettua, entistä tehokkaampi ja runsaampi VR:n liikennöinti hyödyntää koko maata. Tampere on merkittävä solmu- ja risteysasema.

Työpaikkoja kiertotalouden pariin

Tampereen kaupunkiseutu tunnetaan piipputeollisuudestaan. Se on niittänyt mainetta myös modernin teknologian uranuurtajana. Elinkeinoelämä ja yrittäjyys lepäävät useille tukipilareilla.

Jukka Alasentie ja Päivi Myllykangas odottavat nyt paljon kiertotaloudesta.

– Sen ympärille syntyy varmasti paljon uusia työpaikkoja.

– Myös luovat alat ovat tulevaisuutta.

MATTI PULKKINEN