Vähävaraisten perheiden lapset kokevat muita useammin köyhyydesttä aiheutuvia kielteisiä kokemuksia, kuten ahdistusta, huonommuutta ja stressiä. Tämä ilmenee Pelastakaa Lapset ry:n lokakuussa julkaisemasta raportista. Se kantaa nimeä Lapsen ääni 2020 – Perheen taloudellisen tilanteen vaikutukset lasten arkeen, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin.
Kyselyssä on selvitetty 13–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksia arjesta, vapaa-ajasta, harrastamisesta ja hyvinvoinnista. Kyselyyn vastasi yli 3 100 lasta ja nuorta.
Suomessa elää yli 110 000 lasta vähävaraisissa perheissä. Peräti 80 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista kertoi kärsineensä stressistä perheen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. He kärsivät selvästi normaalia enemmän myös ahdistuksesta, syyllisyydestä ja häpeästä. Toimeentulohuolien lisäksi lapsia saattoi kuormittaa jonkin perheenjäsenen pitkäaikaissairaus tai mielenterveys- tai päihdeongelma. Raportin mukaan matalatuloisista lapsista 52 prosenttia oli melko paljon tai erittäin paljon huolissaan tulevaisuudesta.
– Vähävaraisten perheiden lapset ovat kertoneet perheidensä velkataakasta ja vanhempiensa vaikeuksista selviytyä laskuista. Moni lapsi tiesi, että vanhemmat olivat joutuneet turvautumaan ruoka-apuun tai lainaamaan rahaa perheen menoja kattaakseen. Osa lapsista on joutunut antamaan rahaa perheen menoihin omista säästöistään, opintotuestaan tai palkkatuloistaan, lapsiperheköyhyysasiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa Lapsista sanoo.
Perheen toimeentulovaikeudet vaikuttavat lasten vastausten perusteella myös heidän itsetuntoonsa. Reilusti yli puolet vähävaraisten perheiden lapsista koki erilaisuutta tai piti itseään muita vähemmän merkityksellisenä. Noin 40 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista kertoi joutuneensa joskus tai usein kiusatuksi tai syrjityksi perheensä taloudellisen tilanteen vuoksi.
– Olemme saaneet näyttöä siitä, että vähävaraisissa perheissä lapset kokevat enemmän ahdistusta, huolta, hätää ja huonommuutta. Uhkana on, että koronapandemia lisää tätä kokemusta ja kasvattaa entisestään eriarvoistumista Suomessa, Sarkia muistuttaa.
Perhetaustalla vaikutus harrastusmahdollisuuksiin
Perhetaustalla on myös selvä vaikutus esimerkiksi lasten vapaa-ajan mahdollisuuksiin. Raportista selviää, että 51 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista koki mahdollisuutensa harrastaa huonoksi tai melko huonoksi, kun vastaava luku oli 14 prosenttia kaikista vastaajista.
– Harrastaminen on nykyisin vahvasti maksullista vapaa-ajantoimintaa, eikä kaikilla perheillä ole taloudellisesti mahdollista kustantaa lapsilleen omaa harrastusta. Harrastukset ovat lapsille tärkeä osa heidän sosiaalista elämäänsä, heidän kasvamistaan ja kehittymistään, heidän itse valitsemansa ilon lähde, kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista kertoo.
Vähävaraisten perheiden lapsista joka neljäs koki, ettei hän ole riittävän lahjakas tai taitava osallistumaan haluamaansa harrastus- tai vapaa-ajan toimintaan. Joka kolmas vähävaraisten perheiden lapsi piti mielekästä harrastus- ja vapaa-ajantoimintaan liian kalliina.
– Nämä luvut ovat surullisia ja apua tarvitaan. Meidän on Suomessa turvattava ja tehtävä pitkäjänteisesti työtä lapsiperheiden riittävän toimeentulon ja sosiaaliturvan eteen. On varmistettava, että jokaisella lapsella on yhdenvertainen mahdollisuus esimerkiksi harrastaa ja, että jokainen lapsi saa tukea ja kannustusta elämässään perhetaustaan katsomatta, Kauppinen painottaa.
