Suomessa on noin 25 000 työikäistä kehitysvammaista ihmistä. Heistä arviolta vain noin kaksi prosenttia eli 400–500 on palkkatyössä.
Muusta syystä vammautuneita ja osatyökykyisiä Suomessa on noin 300 000. Näistä 80 000 henkilöä on oikeutettu A-merkintään. A-merkinnällä voit todentaa avustajan tai tukihenkilön tarpeen tai mukanaolon
Vammautuneista palkkatyöhön osallistuneiden henkilöiden määrä on kansainvälisessä vertailussa hätkähdyttävän matala. Potentiaalia työllistymiseen olisi ainakin viisinkertaisesti. Esimerkiksi Kanadassa työnteon edellytyksiä on tuettu runsaasti ja palkkatöissä on 26 prosenttia työikäisistä kehitysvammaisista ihmisistä.
Myös Ruotsissa palkkatyön osuus on yli 20 prosenttia. Osatyökykyisistä vammautuneista palkkatyössä olevien määrästä en ole löytänyt tietoja
Avotyötoimintaa
Kehitysvammaiset ihmiset osallistuvat Suomessa niin kutsuttuun avotyötoimintaan, jonka järjestämisestä vastaavat kunnat. Työkeskuksissa, joiden piirissä on noin 6 000 kehitysvammaista ihmistä, tehdään pääasiassa pakkaus- tai kokoonpanotöitä esimerkiksi yrityksille.
Tämän lisäksi yli 2 000 kehitysvammaista ihmistä on niin kutsutussa avotyötoiminnassa, jota toteutetaan tavallisilla työpaikoilla kunnissa ja yrityksissä. Avotyötoimintaa järjestetään esimerkiksi ravintoloissa sekä siivous- ja hoitoalalla. Tässä järjestelyssä kehitysvammainen ihminen tekee tavanomaisia työtehtäviä työpaikalla, mutta hän ei ole työntekijä vaan sosiaalihuollon asiakas.
Avotyötoiminnan alkuperäinen ajatus on ollut toimia väylänä palkkatyöhön, mutta tilapäiseksi luodusta järjestelystä on tullut usein pysyvä ja vakituinen. Avotyötoiminnassa olevalla kehitysvammaisella ihmisellä ei ole työsuhdetta eikä sen mukaista suojaa tai etuja. Työstä ei kerry esimerkiksi eläkettä tai vuosilomaa. Työtoiminnasta ei myöskään saa palkkaa, vaan sosiaalitoimi maksaa siitä työosuusrahaa, joka on keskimäärin viisi euroa päivässä.
Vammaisen oikeus palkkatyöhön
Kehitysvammaiset voivat tehdä esimerkiksi varastotöitä, avustavia toimistotöitä sekä ravintola- ja kaupan alan töitä. He voivat myös auttaa muun muassa vanhuksia pihatöissä ja hoivatyössä sekä monenlaisissa muissa töissä.
Myös Kehitysvammaliitossa on palkkatyössä kehitysvammaisia henkilöitä. He huolehtivat esimerkiksi sisäisestä postista, hoitavat puhtaanapidon, tuotteiden varastoinnin ja pakkaamisen, kokousisännöinnin- ja emännöinnin sekä auttavat vieraita kokouksiin ja sieltä pois.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on nostettu esiin osatyökykyisten työllistäminen. Sopimukseen sisältyy etenkin julkisen sektorin velvoite työllistää vammaisia henkilöitä palkkatyöhön. Monesti kunnat järjestävätkin toimintaa kehitysvammaisille ja osatyökykyisille ihmisille, mutta työn teettäminen ilman työntekijän asemaa ja oikeuksia on selvästi ristiriidassa YK:n vammaissopimuksen kanssa.
Työtoiminta tarjoaa vammaisille ihmisille mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan, mutta todellinen taloudellinen hyöty siirtyy muualle. Aiheesta tarvitaan tutkimusta. Tilapäiseksi luodusta järjestelystä on tullut pysyvä.
Selvityshenkilö Jaana Paanetoja suositti lainsäädännön uudistamista sekä muun muassa avotyötoiminnassa olevien ihmisten tilanteen ja palveluntarpeen arviointia yksilöllisesti ja tietyin määräajoin. Keinoja vammaisten ihmisten työllistymisen tukemiseen on olemassa ja monissa kunnissa ne ovat jo käytössä. Joissakin kunnissa on myös oma-aloitteisesti luovuttu avotyötoiminnanjärjestämisestä.
Vamman aikainen diagnoosi olisi yksi keino lisää ohjata henkilö hänelle sopivaan työhön. Diagnoosi ohjaisi henkilön tämän lisäksi saamaan kuntoutusta ja työhön valmistautumista.
URHO RIIHIKOSKI
Ylöjärven vammaisneuvoston varapuheenjohtaja
