Lihan, perunan, juuresten ja vihannesten pirkanmaalaiset tuottajat tunnistavat, että maaliskuussa alkanut koronapandemia on lisännyt kuluttajien halua ostaa lähiruokaa. Kasvattajat tietävät, että laatu ratkaisee monen asiakkaan valinnat. Maakuntamme on ilahduttavan monipuolinen ja runsas ruoka-aitta.
Ylöjärveläinen Taivalpohjan angus on erikoistunut Aberdeen angus -rodun jalostuseläinten tuotantoon.
Piia-Liina ja Tapio Anttila uskovat, että ihmiset haluavat aidosti suosia lähellä tuotettua ruokaa. Suuren yleisön puheet lähiruoan suosimisesta konkretisoituvat tilan suoramyynnissä.
– Kaikki menee, mikä myyntiin tulee, he kuittaavat.
– Tosin asiakkaamme eivät osta tuotteitamme vain siksi, että ne ovat lähiruokaa, vaan siksi, että tuotteemme ovat laadukkaita. Liki vuosikymmen sitten lisäsimme suoramyyntimme määrää, jotta meillä on ollut mahdollisuus toimittaa lihaa säännöllisesti myös ammattikeittiöihin, Anttilat kertovat.
Mutalalaiset tuottajat tietävät, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan korkeatasoisista tuotteista. Anttiloiden saama kuluttajapalaute tukee pariskunnan käsitystä.
– Asiakkaat kiittävät lihan makua ja syöntilaatua. He noteeraavat myös tilamme toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden. Asiakkaamme ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme. Meillä onkin paljon pitkiä asiakassuhteita, Anttilat sanovat.
– Luomutuotettu liha on useille asiakkaillemme tärkeä kriteeri. He noteeraavat myös sen, että huolehdimme eläinten hyvinvoinnista, emmekä käytä lääkkeitä, Anttilat lisäävät.
Kysyntä tarjontaa suurempaa
Akaalaisella Tolvilan kartanon lammastilalla eletään todellisuudessa, jossa kysyntä on ollut jo pitkän aikaa suurempi kuin tarjonta.
– Useista lampaan ruhonosista on tällä hetkellä jonotuslista, paimen Jarmo Latvanen huomauttaa.
Latvanen kokee, että suuri yleisö arvostaa aidosti suomalaista, pirkanmaalaista lähiruokaa.
– Arvelen, että koronakriisi on myötävaikuttanut ostohalukkuuteen. Viime keväänä ja tämän syksyn aikana kysyntä on voimistunut. Samansisältöiset kokemukset tuntuvat olevan muillakin lampureilla ja tuottajilla, hän kertoo.
Tolvilan kartanon lammastilalla ei haluta lisätä tuotantoa, vaikka siihen painetta onkin. Latvaselle on tärkeää, että eläimet pystytään hoitamaan tiukkojen eettisten kriteereiden mukaisesti.
– Satsaamme villan jalostamiseen. Meillä on villatuotteillemme oma verkkokauppa. Valmistusprosessi on 100-prosenttisesti pirkanmaalainen, Latvanen korostaa.
Latvanen iloitsee lähiruokatukun syntymisestä.
– Yhteistyötä voidaan tehdä monella tavalla, esimerkiksi ravintolapuolen myynnin koordinoinnissa, hän mainitsee.
25 vuotta lähiruokayrittäjänä
Pälkäneen Aitoossa olevan Penttilän tilan isäntä Heikki Penttilä on juuri tällä viikolla ollut neljännesvuosisadan lähiruokayrittäjänä.
– Viikolla 42 vuonna 1995 meillä tarkastettiin ensimmäiset lampaanruhot, hän paaluttaa.
Penttilä sanoo, että suomalaiset käyttävät lähiruokaa juhannuksesta koulujen alkuun saakka.
– Aktiivisesti lähiruokaa ja pienten jalostajien tuotteita hyödyntää pieni sinnikäs ihmisjoukko, hän arvioi.
Penttilä uskoo, että pienten paikallisten lähituottajien tuotteita käytettäisiin merkittävästi nykyistä enemmän, jos kauppa ottaisi ne oikeasti valikoimiinsa. Hänen mielestään lähiruoasta puhutaan kauniisti vain juhlapuheissa.
– Lähiruoan tarjonnassa ja kysynnässä on tyypillinen muka-kana-tilanne. Kun ei ole tarjontaa, ei synny kysyntää. Kun ei ole kysyntää, ei synny tarjontaa. Julkiset voimavarat on suunnattu viime vuosikymmeninä kaikenlaiseen tutkimiseen sekä puuhailemiseen, mutta niiden hedelmänä ei synny todellista pientuottajamarkkinaa. Saavutuksina on vain hankemappeja, jotka pölyttyvät arkistoissa, hän huokaa.
Penttilä arvelee, että suuri yleisö vastaa lähiruokatutkimuksiin juuri siten kuin kyselyn teettäjä haluaa siihen vastattavan.
Viljelijällä on kasvot
Eräjärveläisen Jullisen tilan viljelijä Marjo Mäkinen-Aakula on havainnut, että hänen asiakkaansa arvostavat sitä, että tilalta lähtevillä perunoilla ja vihanneksilla on selvästi tunnistettavat kasvattajat.
– Annamme kasvot tuotteillemme, hän kiteyttää.
Mäkinen-Aakula sanoo, että kuluttajat ovat hyvin laatutietoisia.
– Palaute, myönteinen ja kielteinen, tulee suoraan ja nopeasti, hän kertoo.
Jullisen tila on ollut kuutisen vuotta mukana REKO-lähiruokarenkaissa, joiden kautta Eräjärvellä viljeltävät perunat, porkkanat, palsternakat, sipulit, punasipulit, punajuuret, raitajuuret, valkojuuret sekä lehtikaalit menevät kuluttajille. REKO-renkaiden asiakkaat ovat Jämsässä, Orivedellä, Mänttä-Vilppulassa, Kangasalla, Tampereella sekä Ylöjärvellä. Mäkinen-Aakula on hyvin tyytyväinen renkaiden toimintaan.
Jullisen tila perinteikäs suoramyyntipaikka löytyy kesäisin Eräjärven keskustasta. Seudun kesäasukkaat muodostavat silloin merkittävän asiakaskunnan.
– Kuluttajat arvostavat tällä hetkellä selvästi aikaisempaa enemmän lähellä tuotettuja ja valmistettuja elintarvikkeita. He ymmärtävät, että käsityönä viljellyt tuotteet ovat hivenen hintavampia verrattuna suuressa mittakaavassa viljeltyihin vastaaviin tuotteisiin, Mäkinen-Aakula sanoo.Jatkaja on tiedossa
Jatkaja on tiedossa
Metsäojan tilalla Juupajoella eletään vahvassa tulevaisuuden uskossa. Siellä on omistauduttu vuodesta 1998 lähtien Highland Cattle -rotuun. Vuodesta 2012 lähtien keskiössä on ollut lihantuotanto.
Anja ja Pertti Pasuri iloitsevat siitä, että heidän tilansa säilyy elävänä tulevaisuudessakin. Viljelijäpariskunnan työlle on jatkaja.
– Odotamme jo eläkkeelle pääsyä ja elämän rauhoittumista, he toteavat.
Pasurit sanovat, että viime keväänä alkaneet poikkeusolot ovat voimistaneet heidän tuottamansa lihan kysyntää. Markkina-alueena on Pirkanmaa sekä pääkaupunkiseutu.
Metsäojan tilalla on 70-päinen karjalauma, ja sellaisena se pysyy jatkossakin. Rehuomavaraisuus on keskeinen arvo.
MATTI PULKKINEN
