Meissä kaikissa asuu jonkinlainen Fingerpori. Elämäntarkkailija, sarjakuvanpiirtäjä Pertti Jarla on jo 13 vuoden ajan kuljettanut suomalaisia arvoituksellisen pikkukaupungin salamyhkäisessä arjessa. Hänen luomansa henkilögalleria ammentaa sisältönsä supisuomalaisista, luonnikkaista persoonista. Tapahtumaympäristö on kuin muurahaiskeko – kun sitä vähän tonkaisee, alkaa todellinen kihinä. Strippisarjakuva, kun sen taitaa, on tehokas keino nostaa asioita tikun nenään. Fingerporin kantaaottavuus onkin pointti, miksi liki kaikki maamme maakuntalehdet ovat halunneet Jarlan luomukset sivuilleen. Fingerporista on tehty elokuva, ja Fingerpori on teattereiden kestosuosikki. Nyt Fingerpori on herkullisena tykityksenä Tampereen Komediateatterin ohjelmistossa.
Tampereen Komediateatterin johtaja Panu Raipia sijoitti Pertti Jarlan sarjakuvaan perustuvan ja Petja Lähteen käsikirjoittaman Fingerporin ensi-illan Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivään.
Ensi-ilta lauantaiaamun Helsingin Sanomissa oli Jarlan piirros, jossa hän ottaa nasevasti kantaa Metsäteollisuuden irtautumiseen yleissitovasta työehtosopimisesta. Valtakunnan ykkössanomalehden pääkirjoitussivulla julkaistu piirros antoi esimakua tulevasta näytelmästä.
Fingerporin tietävät kaikki aikaansa seuraavat suomalaiset. Laaja joukko maassamme ilmestyviä sanomalehtiä on mieltynyt Jarlan luomaan hahmoon ja maailmaan. Tekijä osaa kiteyttää ajastamme olennaisen kulloiseenkin strippiinsä. Kansalaiset saavat päivitellä, että ”onpas piirtäjä jälleen kerran onnistunut kiteyttämään olennaisen ja sanomaan ajatuksensa nasevasti”.
Fingerpori on suoranainen ilmiö. Viime vuonna Fingerporin ystävät pääsivät nauttimaan elokuvasta. Moni teatteri on marssittanut Fingerporin näyttämölleen. Suolana pohjalla on peräti 13 Fingerpori-sarjakuva-albumia.
Tampereen Komediateatteri on paneutunut oikein olan takaa Fingeporiin. Tamperelaisnäyttämöllä nähdäänkin mehevä toteutus, jossa tykitetään ajankuvaa oikein olan takaa. Maamme kamaralla tai yhteiskunnassamme ei olekaan sellaista kiveä, jota ei tässä toteutuksessa käännettäisi perusteellisesti ympäri. Tarjolla on kirkasta ja vuolasta ajankuvaa.
Eheä kokonaisuus ja vuolas tapahtumaketju
Tampereen Komediateatteri todistaa Fingerpori-toteutuksellaan, että strippisarjakuva taipuu erinomaisesti koukuttavaksi teatteriksi.
2020-luvun ihmiset ovat hukkua tiedon tulvaan. Tässä sirpaleisen informaation luvatussa maailmassa nimenomaan asian mestarillisesti kiteyttävä strippi toimii kuin häkä. Lyhyet sanomat taitavasti kuvitettuina koukuttavat ihmiset.
Pertti Jarlan sarjakuvien pohjalta Fingerpori-näytelmän käsikirjoituksen tehnyt Petja Lähde onkin taitava kutoja. Käsikirjoittaja on onnistunut rakentamaan luontevan kokonaisuuden, joka koukuttaa katsojansa jo lähtöruudulla. Lähde ei ole sortunut leikkaa ja liimaa -tekniikkaan vaan hän turvautuu syy ja seuraus -malliin.
Maailmamme ei ole yksiniitinen. Yhteiskuntamme ei ole yksitoikkoinen, tästä pitää huolen muun muassa monipuoluejärjestelmämme. Kuntakartallamme on 310 kuntaa ja kaupunkia, eivätkä nekään ole veljeksiä keskenään. Päivän selvää on, että kaikki tunnistavat tamperelaisen, turkulaisen sekä porilaisen. Moni-ilmeisyys on siis rikkautemme.
Fingerporissa on roppakaupallinen sattumuksia yhteiskuntamme jokaiselta tasolta. Siinä käsitellään kaikki asiat, jotka ovat kivunneet otsikoihin.
Käsikirjoitus on rikas.
Ohjaus rytmittää tykityksen
Fingerporin ohjannut ja visualisoinut Panu Raipia on ollut paljon vartijana. Hänen hyppysissään viisi näyttelijää ovat hioutuneet joukkuepelaajiksi, jotka suorastaan rakastavat vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Pääroolissa Heimo Vesana loistaa Tuukka Huttunen. Ruskeahkossa kokovartaloasussa esiintyvä Heimo Vesa on Tiedekeskus Fingerpolin tutkija, joka toteuttaa määrätietoisesti saamaansa tehtävää. Huttusella on koko esityksen ajan langat käsissään. Hän on näytelmän peruspilari.
Karoliina Blackburn, Saara Pohjoismäki, Jere Riihinen sekä Aku Sajakorpi ovat liki mahdottoman urakan edessä. Heillä kaikilla reippaat kymmenen roolia, jotka he hoitavat erittäin taitavasti. Vaarana on omiin sukkiinsa sotkeutuminen, mutta näin ei tapahdu. Nämä kaikki ovat jokaisessa näytöksessä raa’assa tulikokeessa. He ovat ajoituksen mestareita ja verbaalisia lahjakkuuksia.
Visuaalisestikin Fingerpori on aistillisen runsauden juhlaa. Elina Vättö on loihtinut puvut, jotka ilmentävät persoonallisesti jokaista roolihahmoa. Johanna Paakkasen maskeeraukset ja kampaukset viimeistelevät tulevaisuuden tietään etsivän Fingerporin asukkaiden persoonallisuudet. Eero Auvisen valomaailma alleviivaa esityksen herkkupalat. Janne Pärnänen antaa äänimaailmallaan viimeisen silauksen.
Fingerpori on kuin peili, josta me näemme oman kuvajaisemme.
Se, joka viimeksi nauraa, parhaiten nauraa.
Tampereen Komediateatterin toteutus on ilopommi. Tämä näytelmä on kuviakumartamaton, mutta sen tekijät jättävät katsojalle viimeisen sanan sijan. Näin toimien komediateatterilaiset kunnioittavat Jarlan ajatusmaailmaa, jossa rikkaalla kielellä on keskeinen osa. Sanalla leikitellään ja vitsejä viljellään.
MATTI PULKKINEN
