Neljällä vuosikymmenellä luottamusmiehenä ollut vasemmistopoliitikko Rauno Kesseli tunnistaa Nyky-Ylöjärvellä varoittavia ja pelottavia merkkejä runsaan 20 viime vuoden aikana suoranaisen kasvu- ja kehitysihmeen kokeneen kaupungin taantumisesta. Hän sanoo, että aiemmin kirittäjinä olleet naapurit Lempäälä ja Kangasala ovat uhkaavasti kaventaneet kaulaa Ylöjärveen, jonka kone on alkanut yskiä. Vasemmistoliiton voimahahmo hakisi koko Tampereen kaupunkiseudulle uutta potkua eurooppalaisesta Tampereesta, jonka mallin kunnallisneuvos Pentti Sivunen aikanaan lanseerasi.
Rauno Kesseli on nyt eläkeukko. Hän teki viimeisen työpäivänsä Ylöjärven kaupungin palveluksessa viime keskiviikkona 30. syyskuuta.
– Kunnan ja sittemmin kaupungin palveluksessa vierähti 23 vuotta. Ne ovat olleet minulle hyvää aikaa. Viihdyin työssäni, hän tilittää.
– Pääseminen kunnan palvelukseen ratkaisi 1990-luvun lopulla asuinpaikkani eli asetuin Ylöjärvelle. Elämäni on ollut täällä.
Kesseli iloitsee suuresti siitä, ettei kaupungin työntekijöitä pidetä enää laiskoina ja ammattitaidottomina ihmisinä. Vuonna 1997 Ylöjärven palveluksessa kiinteistönhoitajana taipaleensa aloittanut ja viime viikolla kokopäivätoimisena työsuojeluvaltuutettuna uransa lopettanut Kesseli sanoo, ettei kuntatyöntekijöitä kuvata enää vain pistolapioihin nojaaviksi laiskureiksi.
Kuntatyöntekijöiden arvostus kumpuaa Kesselin mielestä siitä, että kansalaiset ovat tunnistaneet kunnallisten palveluiden korkean tason ja julkisen sektorin tuottamien palveluiden luotettavuuden ja merkityksellisyyden. Esimerkiksi kaupungin vihertyöntekijät niittävät kiitosta kauniista ja siisteistä puistoista. Infran rakentajat huolehtivat siitä, että tekniikka toimii.
– Ylöjärven kaupungin palvelutarjonta syntyy nykyään runsaan 2 000 rautaisen kunta-ammattilaisen voimin. 1990-luvun loppupuolella kunnan palkkalistoilla oli vain 1 200 työntekijää. Muutos on merkittävä, ja pääluku on kasvanut asukasmäärän nousun myötä. Ylöjärvellä on erittäin pätevät ja tehtäviinsä sitoutuneet osaajat kaikilla toimialoilla, hän kehuu.
23 työvuotta on antanut Kesselille perspektiivin tunnistaa organisaation vahvuuksia sekä heikkouksia. Hänen mielestään kaupungin olisi ravisteltava nykyisiä johtamiskäytäntöjään.
Pullonkaulatilanteiksi näyttävät kasaantuvan päättämättömät asiat. Ihmiset pelkäävät tehdä ratkaisuja. Tuhansien ihmisten organisaatioissa ohjakset eivät voi olla tiukasti vain yhden henkilön käsissä.
Kesselin mukaan kaupungin organisaation on myös toprakoiduttava työhyvinvoinnin vaalimisessa.
– Tällä hetkellä tuntuu siltä, että työhyvinvoinnin näkökulma unohdetaan. Huomio korjausliikkeineen on kohdistettava esimerkiksi johtamistyyliin ja henkilökunnan varsin suureen vaihtuvuuteen, hän tarkentaa.
Uuteen kehityskaareen
Vasemmistoliiton ääni on kantautunut voimakkaasti Ylöjärvellä 1980-luvun puolivälistä lähtien Rauno Kesselin tuutista.
Kunnallisvaltuutettuna ja -hallituksen sekä eri lautakuntien, johtokuntien ja työryhmien jäsenenä Kesseli on ollut vaikuttamassa Ylöjärven suuntaan. Hän pitää erityisen vaikutusvaltaisena vuonna 1998 perustettua kunnallista elinkeinoyhtiötä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:tä, jonka hallituksessa hän toimi 15 vuotta.
Kesseli sanoo napakasti, että valtakunnallisesti ainutkertaisen kehitysspurtin vuodesta 1996 lähtien tehnyt Ylöjärvi tarvitsee nopeasti uuden piristysruiskeen. Hänen mielestään rajuista kasvu- ja kehitysluvuistaan valtakunnallisesti tunnettu Ylöjärvi on hyytynyt. Nuutuminen alkaa tuntua asukasluvun paikoillaan polkemisena ja yrityksien haluttomuutena sijoittua paikkakunnalle.
– Vahvan eteenpäin menon ajan lopahtaminen kulminoituu mielestäni kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos Pentti Sivusen lähtöön. Hänellä oli kuntajohtajana kirkas visio Ylöjärven edistymisestä. Hänellä oli ainutlaatuisen laajat yhteistyö- ja sidosryhmäverkostot. Kaupungillamme oli koko ajan useampia rautoja tulessa. Jos yksi kärkihanke tökki, hän vei jo toista maaliin.
Kesselin mukaan Ylöjärven on itsensä viritettävä, mitä nopeammin sen parempi, täysin uusi kehityskaari. Vasemmistopoliitikko muistuttaa, ettei Ylöjärvi ole enää ainoa Tampereen kaupunkiseudulla valveilla oleva kunta. Pirkkala on tunnetusti kova luu niin asukasmääränsä kuin yritysmaailmansa kasvattajana. Viime vuosina uhkaaviksi nousijoiksi ovat pompanneet etenkin Kangasala ja Lempäälä. Naapuri Nokiakin pitää kynsin ja hampain kiinni asemastaan.
Kesselin mielestä koko Tampereen kaupunkiseudun olisi otettava tulevaisuuden haaste yhteiseksi pähkinäkseen. Hän ehdottaa, että Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi katsoisivat vakavasti uudelleen kunnallisneuvos Pentti Sivusen taannoisen idean eurooppalaisesta Tampereesta. Tässä mallissa kunnilla olisi paikallishallinto, mutta ne hoitaisivat osan asioista yhdessä ja osan itsenäisesti.
”Oikeisto, kortit tiskiin!”
Nykyiset ylöjärveläiset eivät muista, että Ylöjärvi oli vasemmistoenemmistöinen kunta aina vuoden 2000 kuntavaaleihin saakka, jolloin Ylöjärvi muuttui oikeistoenemmistöiseksi kunnaksi.
Rauno Kesseli herättelee, että Ylöjärven poliittisessa historiassa on ollut kautta aikojen väriä ja makua. Hän viittaa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella voimissaan olleeseen rekoomukseen, jonka muodostivat SKDL ja Kokoomus. Nimensä koalitio sai skdl-laisesta kätilöstään Heimo Rekosesta ja yhteistyökumppanista Kokoomuksesta.
– Rekoomuskaudesta on loputtomasti tarinoita. Kaikki ei ollut niin huonoa ja kielteistä kuin jälkeenpäin on ladattu. Tuolle ajalle on kiistattomasti ominaista, että Ylöjärvi toteutti valtakunnallisestikin tarkasteltuna ainutlaatuisia kehityshankkeita, kuten kunnallisen uimahallin.
Kesseli palauttaa muistiin vuoden 2004, jolloin pidettyjen kuntavaalien hedelmänä Ylöjärven kunnalliselämään syntyi täysin uusi ilmiö Oikea suunta. Se teki erittäin vahvaa oikeistolaista kuntapolitiikkaa mutta kaatui omaan mahdottomuuteensa.
– Olisin toivonut, että oikeistoenemmistö olisi saanut jotakin aidosti isoa ja merkityksellistä aikaiseksi. Sellaista ei tullut. Oikeiston pakkomielle oli Soppeenmäessä olleen historiallisen työväentalon purkaminen.
Kesseli päättelee, että Perussuomalaisten aseman vahvistuminen Ylöjärven päätöksenteossa on halvaannuttanut kaupungin toimintaa.
– Perussuomalaisten joukon laajettua paikkakunnan kehitys on jämähtänyt paikalleen. Vaikuttaa siltä, että muissa valtuustopuolueissa perussuomalaisia suorastaan pelätään. Kukaan ei uskalla tehdä mitään. Ylöjärvi on kuin seisovaa vettä.
Kesseli peräänkuuluttaa ylöjärveläisiltä perussuomalaisilta konkreettisia asioita siitä, mitä Perussuomalaisten vaalislogan ”Suomi takaisin” todellisuudessa tarkoittaa.
– Haluavatko perussuomalaiset, että Ylöjärvi palaa taantuvaksi Tampereen takamaaksi, hän perää.
Kesseli kuulisi mielellään perussuomalaisten todellisia kehityshankkeita Ylöjärven vaurastuttamiseksi.
Oulun torille rupattelemaan
Suomalaisen yhteiskunnan muutokset konkretisoituvat Rauno Kesselin elämässä.
1990-luvulla Kesseli toimi kuusi vuotta ensiksi Hämeen Yhteistyön ja sittemmin Pirkanmaan Yhteistyön toimittajana. Suomalainen sanomalehtikenttä on pienentynyt ja yksipuolistunut. Poliittiset sanomalehdet ovat lakanneet ilmestymästä.
– Toimittajan työssä opin paljon ihmisten arjesta.
Kesseli oli aktiivinen mielipidekirjoittaja ensiksi Ylöjärven Sanomissa ja sen jälkeen Ylöjärven Seudussa (Ylöjärven Uutisissa).
Kesselin uusi asuinkaupunki on Oulu, jonne hän asettuu vielä tämän lokakuun aikana.
– Menen Oulun torille ja piipahdan siellä esimerkiksi vaaliteltalla. Voin kaadella kahvia ja juttelen mielelläni ihmisten kanssa. Poliittinen urani on nyt kuitenkin paketoitu.
– Olenko eläkeläinen vai mikä, mietin vielä. Keksin jonkin persoonallisen tittelin, koska sellainen on oltava joihinkin virallisiin papereihin, Kesseli hymyilee.
