Elämä ei tapahdu virtuaalisesti tai globaalisti. Se tapahtuu paikallisesti siellä missä elämme ja olemme.
Hyvin toimitettu paikallislehti on läsnä lukijansa elämässä. Siitä saa selville lähiympäristön menemiset ja tulemiset. Lehden kannalta olennaisia ovat myös tulot ja menot. Jos paikkakunnalta katoavat yritykset tai yhteiskunnallinen vireys, mistä tulevat tilausmaksut ja mainostulot?
Laajennettaessa näkökulmaa valtakunnalliselle tasolle, voidaan ajatella että lehdistö – tiedotusvälineet yleensä – muodostavat peilin, josta ihminen näkee ympäröivän yhteiskunnan ja miten hän sijoittuu siihen. Luotettava sanomalehdistö on ollut keskeisessä asemassa Suomen kehityksen kannalta. Se on tuonut lukijoilleen olennaista yhteiskunnallista tilannekuvaa, kannustanut uudistuksiin, luonut kulttuurillista sivistystä, tuonut elämään viihdettä ja luonut kehyksiä arkielämälle.
Lehden lukeminen kuuluu edelleen aamukahvipöytään tai kotisohvalle. Omat lehteni luen aamukahvin kanssa. Tiedon ja ymmärryksen hankinta on siirtymässä kovaa vauhtia sähköisten välineiden suuntaan, mutta laadukas sisältö on laadukasta netissäkin. Ongelmia alkaa syntyä, jos sisältöä tehdään ilman totuuteen pyrkimiseen sitouttavaa ohjeistusta ja tästä johtuvaa velvoitetta palvella lukijoita. Tekijästä tulee tähti lukijan sijaan. Tällöin voi syntyä tilanne, jossa peili ei kuvaakaan ympäristöään vaan muodostuu huvipuiston peilitalon kaltaisia muotopuolia näkemyksiä. Vääristynyt kuva luo vääristyneitä johtopäätöksiä.
Juhlakirjoituksissa on tapana mainita, että ajat ja asiat ovat kovemmassa muutoksessa kuin koskaan. Yksi journalistisen riippumattomuuden tae on ollut julkaisun vahva talous. Näinä aikoina tämän vahvuuden varaan voi laskea yhä harvempi. Tiedonvälityksen suuren murroksen ja kansalaisten tiedonhankintatapojen muutoksen päälle on kasautunut lisäksi koronaviruksen vaikeuttama taloustilanne. Paikallislehtien toimituksissa tämä tiedetään.
Olen jo aiemmin ilmaissut huoleni työntekijöihin kohdistuvasta uhkailusta ja painostuksesta. Ei ole oikein, jos työtään tekevä joutuu pelkäämään työssään. Uutisaiheet ja niiden kohteet ovat paikallislehdessä lähellä tekijäänsä. Työtään ei pääse pakoon. Uhkailu ja journalistinen painostus voi tulla lähelle. Tätä painostusta ei tule hyväksyä.
Tänään muodostamme kantaamme koronaviruksen luomaan tilanteeseen, lapsiperheissä puhuttaa koulukiusaaminen ja työelämässä huolena on työpaikkojen säilyminen. Suomessa on noin 140 julkaistavaa paikallislehteä. Niillä on tärkeä rooli, kun lukijat hakevat käsitystä myös noiden ongelmien käsittelyyn omassa elämässään.
Paikallislehtiverkoston säilyminen on olennaista myös jatkossa.
SAULI NIINISTÖ,
tasavallan presidentti
Päätoimittajayhdistyksen juhlat siirtyvät
Paikallislehtien päätoimittajayhdistys ry:n (PPY) 30-vuotisjuhlaa piti viettää lokakuun alussa Tampereella, mutta koronavarotoimenpiteenä juhlapäivän tapahtumat on siirretty vuoden 2021 syksyyn. Tuolloin vietetään 30+1 -päivää, jolloin järjestetään PPY:n juhlaseminaarin ja iltajuhlan lisäksi myös paikallislehdistön julkinen tempaus.
PPY:ssä on tällä hetkellä 135 jäsentä. 30 vuotta sitten perustettu yhdistys pyrkii edesauttamaan jäsentensä työssä jaksamista, verkostoitumista ja kouluttautumista. Lisäksi yhdistys tekee yhteistyötä muun muassa Sanomalehtien liiton ja Suomen Paikallismediat Oy:n kanssa.
PPY myös tapaa aktiivisesti maamme vaikuttajia. Helmikuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi PPY:n jäsenistöä.
Valtaosa jäsenistöstä on työssä olevia, mutta yhdistyksessä on myös aktiivisia eläkeläisjäseniä. Yhdistyksen puheenjohtajana on toiminut tämän vuoden alusta Rantalakeus-lehden päätoimittaja Sauli Pahkasalo. Ylöjärven Uutisten päätoimittaja Ville Mäkinen on yhdistyksen hallituksen jäsen.
