Raitiotien ihana satumaa – Kalevalan tarinoista tuttu Sampo olisi keksittävä ensin

23.9. YU:ssa oli kokoomukselta ja vihreiltä Ylöjärven raitiovaunulinjaa vahvasti hehkuttavat kirjoitukset, joista toisessa sekoitettiin todellisuus ja fiktiot kuin käytettyjen autojen kauppiaan myyntipuheessa ja toisessa väitettiin erittäin tarmokkaasti, ettei lähijunaliikennettä puuttuvan raiteen vuoksi tule ja Ylöjärvi syöksyy suoraan suden suuhun punahilkan tapaan.

Olen asioista vahvasti eri mieltä ja täytyy virkistää muistia asiasta, josta myös vajaa vuosi aiemmin valtuutetuille kaupungintalolla Tampereen kaupungin raitiotien kehitysohjelman projektinjohtaja esitelmässään kertoi. Mutta muisti voi tietysti olla niin pitkän ajan jälkeen valikoiva. Asiat eivät kuitenkaan ole siitä muuttuneet.

Raitiontien kustannukset Ylöjärven osalta on 100 miljoonan euron haarukassa, joka todennäköisesti on kuitenkin liian pieni. Tämä maksettaisiin Tampereen Raitiontien Oy:n kassasta, jossa Ylöjärvi on osallisena ja rahat tulisivat takaisin pitkällä aikavälillä lipputuloina. Tässä on vaan se pieni (eikä niin pienikään) ongelma, että suunnitellun ratalinjan varrella ei ole Ylöjärvellä yhtäkään pysäkkiä, jossa matkustajamäärä olisi kannattavuuden osalta tarpeeksi suuri eikä näin tule olemaan todennäköisesti tulevaisuudessakaan, kun Tampereen puolellakin puolella pysäkeistä on sama ongelma, vaikka alueet alkavat olemaan täynnä tiivistä kaupunkirakennetta.

Jotta tämä yhtälö Ylöjärven puolella toimisi, niin Kalevalan tarinoista tuttu Sampo olisi keksittävä ensin eli kokoomuksella olisi sitten Sammon taonnan hetki käsillä. Muussa tapauksessa rahat revitään ylöjärveläisiltä verotuloina.

Lähijunayhteys Ylöjärvellä on erittäin varteenotettava vaihtoehto, vaikka vihreät siihen liittyvää lisäraidetta ratikkakuumeen vallassa kirjoituksellaan torpedoivat. Lisäraide tulee toteutumaan, koska raideliikenteen kapasiteetti on äärirajoillaan ja sen toteuttamiseen on valtiolla paljon paineita.

Se tarjoaa lisää ilmastoystävällistä kuljetuskapasiteettia (myös tavaraliikenteelle) raiteille, jolloin myös vihreätkin luulisi olevan ikionnellisia. Lisäraiteen myötä Ylöjärvelle tulevaisuudessa saadaan lähijuna, mutta Tampereelle se ei ole tällä hetkellä ollenkaan sen etujen mukaista ja yrittää painaa asiaa taka-alalle.

Nyt on vain niin mahdoton kiire päästä raitiovaunun kyytiin, ettei mietitä ollenkaan asian järkevyyttä ja käytännöllisyyttä. Tämä tietysti Tampereelle käy mainiosti, kun saa pelkääjän paikalle sokean laskun maksajan Ylöjärvestä hamaan tulevaisuuteen saakka. Niistä kyydeistä tulee vain Ylöjärven historian kalleimmat ja niistä nauttii vain Ylöjärven eteläkärjessä, muutaman sadan metrin päässä raitiovaunureitiltä asuvat ihmiset.

Ilmeisesti vihreillä, vasemmistolla ja osalla kokoomusta tulee muuttopaineita päästä reitin varteen, että pääsee nauttimaan ilmastoystävällisen statussymbolin tarjoamasta kyydistä, mikäli tämä vahinko tulevaisuudessa toteutuu.

Pidetään nyt vaan rauhassa jalkaa jarrulla raitiotien suunnitteluvaiheen jälkeen ja odotetaan junaliikenteen kehittymistä, sekä kerätään siihen kaupungintalouden puolelta resursseja. Suunnitellaan lähijunaan liittyvää asemaa ja liityntäpysäköintiä. Se on haastava ongelma maankäytön puolelta, joka on ratkaistava.

Tampereen ratikkakonkurssiin voi liittyä vaikka 50 vuoden päästä, kunhan pidetään huoli kaavoituksen puolella nyt tehtävistä reittivarauksista. Lähijuna on kulkemisen kannalta realistinen ja siihen kannattaa panostaa ensin.

Hannu Ruuska
kaupunginvaltuutettu (ps.)