Politiikan syksy on jälleen käynnistynyt ja kirjoittelussa näkyy selvästi jo ensi keväänä järjestettävät kunnallisvaalit. On hyvä, että keskusteluun nostetaan kuntalaisiin keskeisesti vaikuttavia aiheita. Yksi tällainen on Ylöjärven tulevaisuuden kehityksen ja vetovoiman kannalta erityisen tärkeä Raitiotien rakentaminen.
Tällä hetkellä Tampere, Pirkkala, Ylöjärvi ja Kangasala teettävät seudullista raitiotien yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelman valmistelu on monipolvinen, myös kuntalaisia laajasti osallistava prosessi, joka valmistuu ensi tammikuun loppuun mennessä. Yleissuunnitelmassa määritellään ratavaraukset asemakaavoitusta varten neljällä kuntarajan ylittävällä ratasuunnalla. Yhtenä suunniteltavana ratahaarana on raitiotien jatkaminen Hiedanrannasta Lielahden, Teivon, Mäkkylän ja Soppeenmäen kautta Ylöjärven keskustaan.
Yleissuunnitelma on eri asia kuin päätös rakentamisesta ja sen arvo on siinä, että sen valmistelun aikana listataan asiat, jotka tukevat rakentamista, kuten myös ne asiat, jotka eivät tue rakentamista. Tulevissa päätöksissä voidaan näin tukeutua koottuun tietoon. Yhteinen tietopohja on hyvä asia ja toivoisinkin, että selvitysmateriaaleihin perehdyttäisiin ennen mielipiteiden lukitsemista ja julkistamista.
Tampereen raitiotien osa 2 Pyynikintori–Lentävänniemi on osa mahdollista Ylöjärven raitiotielinjaa. Hiedanrannan keskusaukiolle rakennettavat ratavaihteet mahdollistavat raitiotien rakentamisen myöhemmin Lielahden ja Ylöjärven suuntaan. Tämän vaiheen vaikutusten arvioinnissa nostettiin esiin muun muassa että, raitiotie edistää keskustan ulkopuolisten alakeskusten kehittämistä ja keskustatoimintojen saavutettavuutta, ja että raideliikennejärjestelmä luo ennakoitavuutta asukkaille, sijoittajille ja rakennuttajille sekä vakautta kiinteistökehitykseen. Kaupunkitutkimuksen yksi keskeisimpiä havaintoja on, että kaupungit kasvavat säteittäin parhaiden ja tehokkaimpien liikenneyhteyksien suuntaan.
Seuturaitiotien osalta ollaan juuri nyt tilanteessa, jossa liikennejärjestelmää laajennetaan ja tehdään ratkaisuja, joilla on olennainen vaikutus Tampereen seuraaviin kasvusuuntiin. Itse esittäisin kysymyksen, haluaako Ylöjärvi olla osa kasvavaa kaupunkiseutua vai jättäytyykö se tämän ulkopuolelle? Meillä kuntien välinen nettomuutto näyttää tällä hetkellä erittäin huolestuttava. Esimerkiksi 2020 ennakkotietojen mukaan: Ylöjärvi -39, Kangasala +169 ja Nokia +392 (AL 15.9.2020)
Keskustelussa raitiotien rakentamista vastaan on nostettu selkeimmin esiin kolme asiaa. Yksi huoli on kustannukset ja kaupungin velkaantuminen, olennainen huoli. Kaupunki ei kuitenkaan velkaannu raitiotien rakentamisesta. Kaikki lainat otetaan Tampereen Raitiotie Oy:n nimiin, raitiotie maksetaan takaisin pitkällä aikavälillä lipputuloin.
Toinen huoli on se, että bussiliikenne kuolee, tämäkin hyvin keskeinen asia. On totta, että raitiotien rakentamisella on vaikutusta bussiliikenteeseen, kysehän on koko liikennejärjestelmään liittyvästä investoinnista. Tähän kaksi näkökulmaa: Ensinnäkin raitiotien tulo Lielahteen tarkoittaa sitä, että valtaosa bussivuoroista päättyy Lielahteen, josta vaihdolla jatketaan Tampereen suuntaan. Tämä siksi, että osasta vuoroja tulee kannattamattomia Lielahden ja Tampereen välillä ja toisaalta myös siksi, että bussiliikenne ei enää nykyvolyymillaan mahdu Tampereen keskustaan. Siellä on raitiotie ja edelleen myös yksityisautoilla pitää päästä keskustassa kulkemaan.
Bussiliikenteelle jää kuitenkin merkittävä rooli sekä kuntien sisäiseen liikenteeseen, raitiotien syöttöliikenteeseen ja Tampereen keskustan ohittavaan seutuliikenteeseen. Jos joukkoliikenteen kulkutapaosuuden tavoitteet halutaan saavuttaa, bussiliikenteen kasvulla tulee olemaan keskeinen rooli jatkossakin.
Kolmas rakentamista vastustava argumentti, jonka usein kuulee esitettävän, on raitiotien ja lähijunaliikenteen asettaminen vaihtoehdoiksi. Tähän muutama näkökulma: Ensinnäkään, raitiotie ja lähijunaliikenne eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja vaan täydentäviä. Kasvavilla kaupunkiseuduilla on käytössä monipuolinen joukkoliikennetarjonta. Mikäli Ylöjärvi kasvaa kiinni Tampereen kanssa tämä tarkoittaa matkustajamäärien kasvamista pitkällä aikavälillä. Silloin tarvetta on myös lähijunaliikenteelle täydentävänä liikkumismuotona. Toinen seikka on se, että Ylöjärveä, joka on pääradan varrella, verrataan usein Nokiaan, joka on Porin-radan varrella. Pääradan liikennöinti on monikymmenkertainen verrattuna Porin rataan, eikä sen kapasiteetti nykyiselläänkään riitä sujuvaan liikenteeseen. Tästä hyvä esimerkki on Tampere–Helsinki välin hidastuminen vuosi vuodelta. Porin radalle taas mahtuu myös lähijunaliikennettä kohtuullisella vuorovälillä.
Päärataa kehitetään kokonaisuutena välillä Helsinki–Tornio ja sen yhtenä tavoitteena on vähintään kaksiraiteistaa päärata koko matkalta. Tampere–Ylöjärvi– Seinäjoki-väli on pääosin yksiraiteinen ja ennen kuin raidekapasiteettia saadaan lisää, toimiva lähijunaliikenteenne ei Ylöjärvellä ole mahdollista.
Täytyy myös ottaa huomioon, että pääradan kehittäminen on usean miljardin hanke. Nykynäkymän mukaan panokset tullaan lähivuosina laittamaan Tampere–Helsinki-välille, koska siellä tarve on kaikkein kipein. Ylöjärvenkin vuoro tulee aikanaan, sijoittuuhan se Suomen toiseksi liikennöidyimmälle välille. Näillä näkymin tähän menee kuitenkin ainakin 15–20 vuotta.
Peer Haataja
kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan puheenjohtaja (kok.)
Lue myös:
Ratikkarallista: Todellisuudessa kuntalaisten mielipiteellä ei ole mitään merkitystä
Pikaratikkamatikka: Pikaraitiotien kannattavuus ylöjärveläisille ei ratkea kansanäänestyksellä
Tulevaisuuden liikenneväylä Ylöjärveltä Tampereelle – Elämän realiteetteja ei saisi sivuuttaa
Kommentointi on suljettu.