Moni pirkanmaalainen vauva on syntymänsä jälkeen lastenhoitaja Eija Tuomen hoivissa Tampereen yliopistollisen sairaalan synnytysyksikössä. Jo 32 vuoden työrupeaman vastasyntyneiden parissa tehnyt konkari korostaa olevansa toiveammatissaan, johon hän alkoi suunnata jo pikkutyttönä. Tuomen mielestä vauvat ovat ansainneet teemapäivänsä. Sen merkeissä hän lähettää suomalaisille terveisensä: ”Muodostakaa perheitä ja hankkikaa lapsia”.
Lastenhoitaja Eija Tuomella on monipuolinen ja pitkäaikainen näköala pirkanmaalaisiin lapsiperheisiin. Hän on tehnyt toivetyötään jo 32 vuoden ajan. Seitsemän viime vuotta työpaikkana on ollut Tampereen yliopistollisen sairaalan synnytysyksikkö, johon hän siirtyi Vammalan aluesairaalasta neljännesvuosisadan työputken jatkoksi.
Nykyään pirkanmaalaiset äidit synnyttävät vauvansa Tampereen yliopistollisen sairaalan modernissa synnytysyksikössä, joka otettiin käyttöön tämän vuoden alkupuolella. Tuomi tekee työtään vastasyntyneiden parissa.
– Maassamme lastenhoitajien koulutus on hyvällä tasolla, ja se on korkeatasoista. Lastenhoitajat saavat kiitettävästi lisäoppia esimerkiksi erilaisilla kursseilla, Tuomi kiittelee.
Synnytysyksikön toimintamuodot ovat kehittyneet vauvalähtöisiksi. Äidit ja isät otetaan erittäin hyvin huomioon.
– Takanapäin ovat ne ajat, jolloin kätilöt keskittyivät vain äitien hoivaamiseen ja vauvat olivat lastenhoitajien vastuulla. 2020-lukua leimaa tiivis yhteistyö, jossa kätilöt ja lastenhoitajat puhaltavat yhteen hiileen. Punaisena lankana on vauvan etu ja paras, Tuomi iloitsee.
– Synnytyksessä ja vauvan hoidossa on otettu pitkät kehitysaskeleet erittäin myönteiseen suuntaan. Keskiössä ovat vanhemmat ja pienokainen, konkarilastenhoitaja arvioi.
– Vanhoina aikoina tulokasta näytettiin isälleen vain lasiseinän läpi. Nyt isät ovat aktiivisesti mukana. Pidän kehityssuuntaa tervetulleena, sillä näin toimien isät oppivat tuntemaan jälkikasvunsa alusta alkaen. Vauvan ja isän välinen suhde alkaa rakentua ja voimistua syntymästä lähtien, Tuomi teroittaa.
Kaukana kavala maailma
Tampereen yliopistollisen sairaalan synnytysyksikössä syntyy vuosittain noin 4 400 vauvaa.
Eija Tuomi korostaa, että vauvan syntyminen on aina iloinen tapahtuma ja suuri ihme. Sen tenho ei laimene milloinkaan.
– Esimerkiksi näinä koronapandemian aikana suuri yleisö kauhistelee maailman epävarmaa ja synkkääkin tilannetta. Synnytysyksikössä ollaan vahvasti uuden elämän virittämissä myönteisissä tunnelmissa. Jokaisen pienokaisen maailmaan tulo on uniikki juttu, hän painottaa.
– Vauva kasvaa ja kehittyy yhdeksän kuukautta äitinsä kohdussa. Syntymänsä jälkeen hän on ihokontaktissa äitinsä kanssa. Olen monta kertaa ajatellut maailman uutisia kuunnellessani, että vauvat ovat niistä ulkopuolisia. Niiden turva on äidin iholla.
2020-luvulla vauvaa ei kapaloida tiiviisti eikä häntä laiteta nukkumaan omaan koppaansa. Tuomi on vakuuttunut siitä, että imetys ja rinnalla oleminen on parasta lohtua vastasyntyneelle.
– Onneksi meillä on luovuttu rajoitetuista imetysajoista, Tuomi sanoo.
Vanhempien onni koskettaa
Haikaran vierailu tuo mukanaan paljon iloa ja onnea. Vahvat tunteet ovat tunnistettavasti läsnä synnytysyksikössä.
Eija Tuomen mukaan ajankuvaan kuuluu, että vauvoja syntyy hyvin erilaisiin perheisiin. Tätä aikaa on, että pienokainen tulee kahden naisen perheeseen. Tällainen ei ole minkäänlaisen ihmettelyn aihe.
Ajallemme tyypillisiä ovat myös yksinhuoltajan perheet.
Syntyvyyden lasku ja sinkkuus valittuna elämänmuotona konkretisoituvat synnytysyksikössä.
– Ensisynnyttäjät ovat monesti yli 30-vuotiaita.
Aikaamme ja maailmaamme leimaa voimakas kahtia jakautuminen, voimakkaat ääripäät.
– Toiset äidit ja isät hankkivat kaiken mahdollisen tiedon vauvasta ja hänen hoitamisestaan. Toiset vanhemmat puolestaan elävät hetkessä ja sen mukaan.
Lapsirakkaus saisi voimistua
Onko suomalaisten ja yhteiskuntamme lapsirakkaus katossaan?
Eija Tuomi jakaa jokapäiväisessä työssään äitien ja isien ilon, onnen ja kiitollisuuden uudesta tulokkaasta.
– Haluaisin uskoa ja nähdä konkreettisesti, että yhteiskunnastamme tulisi nykyistä lapsirakkaampi. Valtion ja kuntien tekemät säästöt koskettavat tavallisesti juuri lapsia ja lapsiperheitä, hän herättelee.
– Kehittäisin vanhempainrahaa ja vanhempain vapaata. Niiden turvin äidit ja isät pystyisivät olemaan lapsensa kanssa riittävän pitkän ajan.
Tuomi soisi, että äidit ja isät jaksaisivat sitoutua täysipainoisesti perheenlisäänsä.
– Ajankuvana on, että vauva on ihana, ja häntä kuvataan sosiaaliseen mediaan. Asian ydin ei ehkä olekaan lapsi, joka ansaitsee ja tarvitsee äitinsä ja isänsä hellyyden, lämmön sekä rakkauden. Kun lapsi tulee maailmaan, vanhempien on silloin luovuttava jostakin muusta. Sellainen ajattelutapa on vieras, jonka mukaan pienokainen ei saisi häiritä, eikä hän saisi muuttaa vanhempiensa elämää. Lapsen synnyttyä aikuisen elämän kuuluu muuttua. Hänen on sitouduttava jälkeläiseensä.
Tuomi puhuu toimivien lapsiperheiden tukiverkkojen puolesta. Ne voivat muodostua sukulaisista, ystävistä sekä vertaisista. Tärkeintä on, että tukiverkot toimivat.
Minusta tulee mummi!
Lastenhoitaja Eija Tuomi on kiitollinen pitkästä urastaan lastenhoitajana.
– Olen varmasti kirjoittanut jo koululaisena ystävieni koulukaverivihkoihin, että haaveenani on tulla äidiksi. Unelmani on myös toteutunut. Uskon, että omat lapseni ovat kasvattaneet minua ihmisenä ja myös lastenhoidon ammattilaisena, hän pohtii.
Tuomella on edessään uusi elämänvaihe, jota hän odottaa innokkaana.
– Sain juuri ison ilouutisen. Minusta tulee mummi! Koen, että minun tehtävänäni on piirtää kuvaa maailmasta lapsenlapselleni.
– Toiveideni työ odottaa Taysissa. Rakastan työtäni!
MATTI PULKKINEN
