Osmo Uitto juhli 85-vuotispäiväänsä 9. syyskuuta. Eläkepäiviään viettävä mies ehti työskennellä kunnan kiinteistönhoitajana yli 30 vuotta. Hän on toiminut myös useissa luottamustehtävissä sekä matkanjohtajana.
Uitto syntyi ja varttui Ylöjärven Taivalpohjassa. Viljo-isä oli muuttanut Pohjanmaalta Ylöjärvelle rengiksi ja löytänyt naapuritilan tyttären vaimokseen. Uitto kertoo, että viisihenkinen lapsuudenperhe asui niin pienessä mökissä, että kahden hetekan väliin jäi vain kapea väylä liikkumista varten.
Hän muistaa miten luki ensimmäisiä läksyjään hellan tulipesän loisteessa, kun mökki oli pimennettävä verhoilla talvisodan pommitusten ajaksi. Isä taisteli talvisodassa ja kotiutui vuonna 1945.
– Minulla on elävänä mielessäni se hetki kun Länsi-Teisko-laiva toi isän ja monta muuta Tampereelta. Kun Sirenin niemen takaa laiva alkoi näkyä, se on sydämessäni edelleen, Uitto kertoo liikuttuneena.
Uitto suoritti asepalveluksensa Hämeenlinnassa. Armeijatalvesta mies muistaa erityisesti korkeat lumikinokset ja kovat pakkaset. Alokasajan päätyttyä hän palveli autokomppaniassa.
– Sain armeijasta ammatin. Sain armeijan papereilla kuorma-autokortin kun tulin siviiliin. Olen kiittänyt, että se on paras koulutus, jonka olen yhteiskunnan puolesta saanut.
Juuri ennen armeijaan menoa Uitto tapasi tulevan vaimonsa Elvin ja armeijasta päästyään rakensi kasvavalle perheelle kodin Kaiharin kylään. Myöhemmin he muuttivat Peräsiltaan ja sieltä Ylöjärven keskustaan. Elvi-vaimo täytti heinäkuussa myös 85 vuotta ja syksyllä pariskunta viettää 65-vuotishääpäiväänsä. Mikä on näin pitkän avioliiton salaisuus?
– Sitä sopii kysyä, Uitto naurahtaa.
– Onhan siihen monenmoista mahtunut, mutta ei mitään pahoja kommelluksia. Aina on suurin piirtein rahat riittäneet – ei sitä koskaan ole ollut paljon, mutta toimeen on tultu.
Vajaat kaksi vuotta Uitto on toiminut vaimonsa omaishoitajana. Heillä on neljä lasta, joista kaksi vanhinta poikaa ovat edesmenneitä. Tytär asuu Pirkkalassa ja nuorin poika Ruovedellä.
Työtä ja luottamustoimia
Työuransa alussa Uitto työskenteli autokuskina Serlalla Lielahdessa ja Ylijoen sahalla Vahannassa. Sieltä hän siirtyi Ylisen keskuslaitokselle kiinteistönhoitajaksi, jonka jälkeen työskenteli samassa tehtävässä kunnalla yli 30 vuotta.
– Parhaimmillaan minulla oli 15:n kiinteistön avaimet: kunnanviraston, koulutoimen ja vapaa-aikalautakunnan rakennuksia. Iltakäytön jälkeinen ovien sulkeminen oli aikamoinen homma, hän muistelee ja kertoo, miten joutui usein käyttämään puhelahjojaan, että sai houkuteltua juhlaväen ulos, jotta sai ovet säppiin.
Uitto on toiminut useissa luottamustehtävissä vuodesta 1961 alkaen, muun muassa nuorisotyö-, koulutus- ja terveyslautakunnassa sekä vanhusneuvostossa ja Ylöjärven seurakunnan luottamusmiehenä. Soppeenharjun koulun rakennustoimikunnan puheenjohtajuus vuosina 1993–1994 oli tehtävistä vaativin. Hän huolehti rakennuttajan pestistä rakennustarkastaja Lauri Huhtaniskan kanssa.
– Koulun rakentaminen 1990-luvun laman syvimpänä aikana oli suuri työ. Se oli Ylöjärven kunnan suurin yksittäinen rakennuskohde, 30 miljoonaa markkaa.
Kun urakan loppulasku oli maksettu, jäi valtuuston myöntämästä määrärahasta miljoona markkaa käyttämättä. Sillä tehtiin jääkiekkokaukalo ja hankittiin koululle lisää atk-laitteita.
Isän perintöä on ollut kiinnostus politiikkaan. Uitto on ollut mukana sosiaalidemokraattisen puolueen paikallisyhdistyksissä 1950-luvulta lähtien ja hän muistelee Voionmaan opistolla kesäisin järjestettyjä työväentapahtumia, joissa vierailivat muun muassa Olof Palme, François Mitterrand ja Kalevi Sorsa.
Uitto oli aktiivinen myös Lempiäniemi-Peräsilta-Kaihari -yhdistyksessä, jonka järjestämät juhannusjuhlat houkuttelivat Kuuselan rantaan jopa 3 000 kävijää.
– Kun kyläyhdistys perustettiin, virisi ajatus, että Kuuselan ranta on niin hieno paikka, että ruvetaan pitämään juhannusjuhlia siellä. Sehän sai niin kovan kansansuosion, että ne täytyi kymmenen vuoden päästä lopettaa, kun yhdistyksen rahkeet eivät millään enää riittäneet.
Matkalla maailmalla
Uittojen yhteinen harrastus oli matkailu. Osmo toimi matkanjohtajana kymmenen vuotta ja luotsasi isojakin ryhmiä. Tunisiassa mukana oli viisi bussilastillista turisteja. Uitto ei taida vieraita kieliä, mutta kieliongelmat selätettiin elekielellä ja ruokatilaus piirrettiin tarvittaessa servettiin.
Uitot ehtivät vierailla 30:ssa maassa, muun muassa Brasiliassa, Vatikaanissa ja Venäjällä. Reissuja muistellaan hymyssä suin ja niistä on muistoina monta kuvatekstein varustettua albumia.
Mennyt 85 vuotta on ollut Osmo Uitolle rikas ja mielenkiintoinen matka.
