Koronaviruspandemia on seurauksineen heikentänyt rajusti Suomen jo entisestään alijäämäistä julkista taloutta. Valtion ja kuntien arvioidaan velkaantuvan yksin tänä vuonna vähintään 20 miljardilla eurolla, ellei valmistelussa olevassa viidennessä lisätalousarvioesityksessä löydetä keinoja velkaantumiskehityksen hillintään.
Tulevaisuuden kannalta olisi äärimmäisen tärkeää, että toiselta epidemia-aallolta säästyttäisiin. Kenties uunituoreen Koronavilkku-kännykkäsovelluksen yleistyminen auttaa tavoitteen saavuttamisessa.
Kansantaloutemme nopean hidastumisen vuoksi uuden hallitusohjelman tarve on ilmeinen. Julkisten menojen kasvua painottava nykyinen hallitusohjelma tarjoaa vain vähän konkreettisia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi elokuun alussa voimaan astunut polttoaineverotuksen kiristys pikemminkin heikentää työssäkäynnin kannattavuutta. Kotitalousvähennystä ehdittiin leikata jo vuodenvaihteessa.
Maamme kilpailukyvyn rapautuminen ja koronapandemian aikaansaama kulutuskysynnän lasku näkyvät lisääntyvinä yt-neuvotteluina. Vaikka työllisyysasteen nostoa vähintään 75 prosenttiin pidettiin tärkeänä jo vaalikauden alussa, on työttömyyden nujertaminen ja erityisesti uusien työpaikkojen synnyn mahdollistaminen yksityiselle sektorille nyt aiempaakin välttämättömämpää.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan korkea verorasitus on vaikuttanut yhtiön kaavailuihin Jämsän Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta. Vaikka ikävään sulkemispäätökseen on varmasti monia muitakin syitä, on Pesosen lausuntoon suhtauduttava vakavasti. Kohtuullinen veroaste helpottaisi investointien houkuttelemista Suomeen. Yritystukien määrää voitaisiin karsia samalla tuntuvasti.
Eduskunta muodostaa syksyllä Suomen lopullisen kannan EU:n elvytysrahastoon. Suomen maksuosuus olisi nykytiedon valossa noin 6,6 miljardia euroa saannon jäädessä 3,2 miljardiin. Kokonaisuudessaan Suomen vastuut EU:n elvytysrahaston perustamista varten ottamasta lainasta olisivat noin 13 miljardia euroa. Rahastoon osallistumisen perusteluina käytetyt vientiteollisuuden mahdolliset hyödyt ovat sen sijaan äärimmäisen epävarmoja.
Perussuomalaisten keskeisenä tavoitteena on elvytysrahastoa koskevan neuvottelutuloksen hylkääminen ja vapautuvien varojen jääminen kotimaahan. Asia on sekä taloudellisesti että periaatteellisesti tärkeä. Jäsenmaiden yhteistä lainanottoa hyödyntävien tukijärjestelyjen ei olisi pitänyt olla mahdollisia EU:n perussopimusten valossa, velalla rahoitetuista suorista avustuksista puhumattakaan. Näin piti estää jäsenmaiden taloudenpidon moraalin rappeutuminen. Jopa valtiovarainministerinä vuosituhannen taitteessa eurojärjestelmän luomiseen osallistunut presidentti Niinistö on ilmaissut huolensa EU:n perussopimusten toistuvasta venyttämisestä.
Jos perustuslakivaliokunta katsoo elvytysrahastosopimuksen hyväksymisen edellyttävän eduskunnassa kahden kolmasosan määräenemmistöä, on hallituksen löydettävä esitykselle tukea oppositiosta. Elvytysrahastoa on kritisoitu hallituspuolueiden riveistäkin. Keskustan kannan määrittää tulevan viikonlopun puoluekokous. Mikäli se on kielteinen, jää rahasto ainakin Suomen osalta mitä ilmeisimmin pelkäksi suunnitelmaksi.
Keskustan puoluekokouksessa käydään tänä vuonna myös puheenjohtajavaali. Katri Kulmuni on saanut useita vastaehdokkaita, eikä hänen jatkokautensa näytä lainkaan varmalta. Puheenjohtajan nimeä tärkeämpää on kuitenkin se, palaako keskusta puoluekokouksen jälkeen lähemmäs perinteistä linjaansa ja alkavatko sen ohjelmissa ilmaistut tavoitteet näkyä käytännön hallitustyössä syksyn edetessä.