Lentopallokausi loppui koronakeväänä monelta joukkueelta pahasti kesken. Ylöjärven Ryhdin lentopalloilijat joutuivat viime maaliskuun puolivälissä yhtä ikävään tilanteeseen kuin muutkin joukkueurheilijat: korona löi seinän eteen.
Kenties tylyimmin kausi päättyi C-tytöiltä, joiden piti lähteä viikonlopuksi SM-välieräturnaukseen Kontiolahdelle. Torstaina 12.3. tuli tieto, ettei turnausta pelata, vaan kausi loppuu siihen paikkaan.
– Tuli sellainen olo, että voi ei: nyt tämä homma jää kesken! C-tyttöjen valmentaja Katri Markkanen kuvailee.
– Useallakin tyttöjoukkueellamme olisi ollut mahdollisuuksia edetä sarjassaan vaikka kuinka pitkälle, lentopallojaoston puheenjohtaja Marika Johansson harmittelee.
– Tuntui, että kaikki, mitä oli kauden mittaan tehty, meni hukkaan, Marikan tytär Nelli Johansson jatkaa.
Nuorten maajoukkuerinkiin valitun Niina Mattilan äiti Hanne-Mari Mattila koki tilanteen yhtä voimakkaasti:
– Aamupäivällä varailin hotellihuoneita ja iltapäivällä piti ruveta perumaan niitä. Matto vedettiin alta!
Sitten ruvettiin jännittämään, miten junnulentiksen vuotuisen suurtapahtuman Power cupin käy. Sekin peruttiin, mutta Salossa yritetään uudelleen ensi kesänä, ja ilmoittautumiset pysyvät voimassa.
– Meiltä piti lähteä Saloon yhdeksän joukkuetta ja eli kaikkiaan yli sata ihmistä, Marika Johansson laskeskelee.
Päivärytmin katoaminen ärsytti
Koska kaikki salitkin menivät kiinni, joukkuetoimintaa ei voitu jatkaa. Kun koulut siirtyivät seuraavalla viikolla etäopetukseen, pelaajilta vietiin normaalit sosiaaliset kontaktit minimiin.
– Ärsytti, kun päivissä oikein ollut rytmiä. Ei voinut lähteä kouluun eikä treeneihin, Niina Mattila muistelee.
Kokenut lentopallovaikuttaja, C-tyttöjen fysiikkavalmentaja Leena Pohjonen reagoi tilanteeseen nopeasti ja rupesi laittamaan pelaajille kotitreeniohjeita.
– Innokkaimmat ehtivät jo kysellä niitä, Pohjonen sanoo.
Lentopalloilija pystyy kotioloissa kehittämään lähinnä fyysisiä ominaisuuksiaan. Niinpä Ryhdin tytötkin palasivat kirjaimellisesti perusasioihin, ja osa järjesti netin avulla virtuaalisia yhteistreenejä.
– Etäkoulussa oli se hyvä puoli, että treenaamiseen jäi aikaa paljon enemmän kuin tavallisesti, Silja Joutsenvirta sanoo.
Kaupunki aukaisi salinsa uuden kauden vuoroja noudattaen kesäkuun alussa, mutta heinäkuun ne olivat taas kiinni. Oheisharjoittelua jatkettiin aluksi 3–4 hengen pienryhmissä ja sittemmin koko joukkueilla.
Haastatteluiltana, viime sunnuntaina C-tyttöjen ohjelmassa oli muun muassa aitakävelyä Räikän radalla.
Lopettamisia tuli vanhimmasta päästä
Katri Markkanen myöntää, että epätietoisuus tulevasta oli viimeinen pisara monelle lentopalloilun jatkamista harkinneelle.
– Lopettamisia tuli varsinkin vanhemmasta päästä.
Vielä on varhaista sanoa, miten omatoimiharjoittelu on purrut.
– Tasoerot kasvavat, ja kentällä näkyy, ketkä ovat oikeasti treenanneet, Markkanen ja Pohjonen arvioivat.
Entä jos paljon pelätty ja puhuttu koronan toinen aalto tulee?
– Kyllä kai se tulee. Jotenkin minulla on sellainen tunne, että kaikkia pelejä ei pystytä pelaamaan ensi kaudellakaan ihan suunnitelmien mukaan, Katri Markkanen pohtii.
Kevään kansantaloudelle aiheuttama shokki nostaa kynnystä uusille rajoituksille liike- ja työelämässä. Leena Pohjonen toivoo, ettei myöskään harrastustoimintaa jäädytettäisi, vaikka kiusaus aloittaa varotoimet siitä kävisikin suureksi.
– Jos niin tehdään, tappiot näkyvät vasta vuosien päässä, eikä niitä mitata pelkästään rahassa, Pohjonen muistuttaa.
Näillä näkymin Ryhti saa kaudeksi 2020–21 joukkueet F-, E-, D- ja C-tyttöihin sekä mahdollisesti B-tyttöihin. Pojilla on yhteinen D- ja C-ikäisten harjoitusryhmä.
– Jokaisesta treeniryhmästä saadaan muodostettua useita pelijoukkueita, Marika Johansson kertoo.
